Melko lähellä Järvelää tien oikealla puolella on Peltoniemi. Se on ollut vuonna 1857 perustettu Pertun torppa. Viljelyksessä oli vuoden 1910 maatalouslaskennan mukaan 15,8 hehtaaria. Tilalla on pidetty kahta hevosta ja kuutta lehmää. Hevosen vetämä niittokone on kuulunut varustukseen. Myös entisen Vuorenmaan torpan maita kuuluu Peltoniemeen. Peltoniemessä pidettiin kiertokoulua 20-luvulla.
Torpparina oli vuosisadan vaihteessa Juho Kustaa Matinpoika (s. 1850 Hämeenkyrössä, k. 1933 Hämeenkyrössä). Hän oli syntynyt Mahnalan Haapaniemen torpassa, mutta tuli jo lapsena Peltoniemeen, jonka torppareiksi hänen vanhempansa ryhtyivät. Hän oli Maria Hellstenin (Kahilan) ja Elina Mustajärven veli. Juho Kustaan perheeseen kuuluivat vaimo (vihitty 1874) Matilda Taavetintytär (os. Nikkilä, s. 1854 Hämeenkyrössä, k. 1936 Hämeenkyrössä) sekä lapset
- Taavetti Vilhelm, s. 1880 Hämeenkyrössä, k. 1961 Nokialla,
- Aina Maria, s. 1883 Hämeenkyrössä, k. 1970 Hämeenkyrössä,
- Lempi Matilda, s. 1886 Hämeenkyrössä, k. 1968 Tampereella,
- Anna Lydia, s. 1890 Hämeenkyrössä,
- Emma Katri, s. 1892 Hämeenkyrössä, k. 1956 Sääksmäellä,
- Martta Elviira, s. 1894 Hämeenkyrössä, k. 1983 Riihimäellä ja
- Elli Sofia, s. 3.9.1898 Hämeenkyrössä, k. 1948 Pirkkalassa.
Aamulehdessä 23.4.1907 julkaistu uutinen Peltoniemen talon kaupasta. Lähde: Historiallinen sanomalehtikirjasto
Vuonna 1905 Juho ja Matilda luovuttivat torpan pojalleen Taavetille, joka osti tilan 1907 omakseen. Hänen vaimonsa (vihitty 1908) oli Matilda (s. 1885 Mouhijärven Hyynilän Rossilla, k. 1948 Nokialla). Heillä oli tytär Eeva Annikki (s. 1910 Hämeenkyrössä) ja pojat Reino Ossian (s. 1914 Hämeenkyrössä, k. 1964 Nokialla) ja Pentti Heikki (s. 1917 Hämeenkyrössä, k. 2000 Nokialla). Taavetti Peltoniemi kuului koulun johtokuntaan.
1916 Taavetti Peltoniemi myi noin puolet tilasta käsittäneen Mäntyniemen alueen luutnantti Gustaf Fogelholmille ja hänen kauttaan Nokia Aktiebolagille, jonka johtajana hän toimi. Kauppa katsottiin kuitenkin laittomaksi, koska puunjalostusyhtiöiden maatalousmaan ostoa oli rajoitettu asetuksella 1915. Näin Mäntyniemi tuli 1928 valtion omistukseen. Valtio myi alueen palstoina Kalle ja Alina Valkamalle, Vihtori ja Aina Järvelälle sekä Iivari ja Lydia Kalliolle.
Vuonna 1924 Taavetti Peltoniemi joutui myymään tilansa. Sen ostivat tamperelaiset talonomistajat Taavetti (s. 1879 Viljakkalassa, k. 1933 Tampereella) ja Aleksiina (s. 1879 Ylöjärvellä, k. 1960 Tampereella) Savela, jotka eivät muuttaneet tilalle asumaan. Vuonna 1929 Taavetti Peltoniemi muutti perheineen Pohjois-Pirkkalaan.
Aina Maria avioitui 1904 torpan poika Taavetti Viktor Kaarlenpoika Mustajärven kanssa, he asuivat myöhemmin Järvelässä ja käyttivät sukunimeä Järvelä. Lempi muutti 1900 setänsä luo Tampereelle. Hän käytti sukunimeä Peltonen. Hän avioitui 1916 Helsingissä Hugo Koskipään (s. 1883 Orivedellä, k. 1918 Tampereella) kanssa. Heidän poikansa Toivo Ensio (s. 1910 Helsingissä, k. 1983 Tampereella) asui Peltoniemessä isovanhempiensa luona. Hän asui perheineen myöhemmin Tampereella. Anna Lydia muutti 1908 Helsinkiin. Hän avioitui 1937 Nestori Kämäräisen (s. 1894 Loimaalla, k. 1950 Tampereella) kanssa. Emma työskenteli vuodesta 1914 hoitajana Pitkäniemen sairaalassa. Hän muutti 1925 Sääksmäelle, jossa avioitui 1930 Kosti Järvisen (s. 1896 Sääksmäellä, k. 1955 Sääksmäellä) kanssa. Martta avioitui 1920 Matti Tuomiston (s. 1890 Kurikassa, k. 1984 Riihimäellä) kanssa. Perhe asui Riihimäellä.
Juho ja Matilda asuivat Peltoniemessä eläkeoikeutensa turvin kuolemaansa saakka. Juho tuli vanhana sokeaksi. Matilda loukkasi jalkansa ja joutui viettämään viimeiset elinvuotensa vuoteenomana. Tytär Elli hoiti vanhempiaan näiden kuolemaan saakka. Hänen ammatikseen on henkikirjassa merkitty tarkastuskarjakko. Hän oli valmistunut Toijalan tietopuolisen karjanhoitokoulun karjakkokurssilta 1919.
Saveloiden omistaessa talon sen hoitajina toimivat Lydia (s. 1885 Hämeenkyrössä, k. 1968 Hämeenkyrössä) ja Juho Iivari (s. 1883 Hämeenkyrössä, k. 1931 Hämeenkyrössä) Kallio. He ostivat tilan pian itselleen. Heillä oli lapset
- Esko, s. 1907 Hämeenkyrössä,
- Eino, s. 1909 Hämeenkyrössä, k. 1977 Hämeenkyrössä,
- Eine, s. 1915 Hämeenkyrössä, k. 1990 Hämeenkyrössä,
- Tauno, s. 1918 Hämeenkyrössä, k. 2002 Hämeenkyrössä,
- Lyyli, s. 1920 Hämeenkyrössä ja
- Tuovi, s. 1922 Hämeenkyrössä.
Iivari Kallio kuoli 1931, minkä jälkeen perhe muutti pois Peltoniemestä. Eine avioitui 1935 Toivo Jalmari Mäenpään (s. 1908 Hämeenkyrössä, k. 1980 Hämeenkyrössä) kanssa. Taunon puoliso oli Eeva Nukari (s. 1921 Hämeenkyrössä, k. 1991 Hämeenkyrössä).
Tilan ostivat 1932 tehdyllä kauppakirjalla Onni (s. 1896 Viljakkalassa, k. 1975 Tampereella) ja Ellen (Elli, os. Kangasniemi, s. 1900 Tampereella, k. 1988 Tampereella) Lammi, jotka tulivat Pohjois-Pirkkalasta. Perheeseen kuului kaksi tytärtä.
Vuonna 1934 isännäksi tuli Paavo Ilmari Uusikulku, s. 1913 Suodenniemellä. Hän kaatui talvisodassa 1939. Hänellä oli vaimo Taimi (os. Noukka, s. 1915, k. 2015 Hämeenkyrössä) ja kaksi tytärtä, jotka kuolivat pieninä. Taimi avioitui 1946 Kaarle Verner Koskelan (s. 1908, k. 1989 Hämeenkyrössä) kanssa. Perheeseen kuului kaksi poikaa. Nykyisin talo on Koskelan suvun hallussa.
Peltoniemessä oli kaksi asuinrakennusta, jotka sijaitsivat samansuuntaisina pihan molemmilla puolilla. Toisessa asui talonväki, toisessa vanhapari. Toinen rakennuksista myytiin Juhon ja Matildan kuoltua Järvelään, jossa sen hirsiä käytettiin uuden päärakennuksen tekoon.
Peltoniemen maalla olleesta hiekkakuopasta tehdyt löydöt kertovat, että paikalla on sijainnut kivikautinen hauta- tai asuinpaikka. Löytöjä on tehnyt ainakin Iivari Kallio.
Kuvassa Peltoniemen rakennukset. Kuva kuuluu Jorma Ala-Maakalan kokoelmiin.