Kansallisarkisto on digitoinut lisää kaatuneiden sotilaskantakortteja. Katsotaan tällä kertaa, mitä ne kertovat Viljo Huhtalan, Matti Järvelän ja Jaakko Kallioniemen sotapolusta.
Viljo Huhtala lähti suorittamaan asevelvollisuuttaan helmikuussa 1940. Hän oli ammatiltaan maatyömies. Joukko-osastoa en pysty merkinnästä tunnistamaan, mutta ilmeisesti hän sai koulutusta sotakoirien käsittelyyn. Kantakortista ei käy ilmi, milloin asevelvollisuus päättyi. Talvisotaan hän ei varmaankaan osallistunut. Jatkosotaan käsky kävi kesäkuussa 1941. Hän oli kiväärimiehenä rajajääkäripataljoonassa. Hänen sotansa päättyi jo syyskuun alussa 1941 Voitajoella Vienan Karjalassa.
Matti Järvelän kantakortista onkin jo ollut sivustolla omaisilta saatu kuva. Hänet määrättiin astumaan vakituiseen palvelukseen huhtikuussa 1941. Hänen ammatikseen ilmoitetaan kivimies ja kirvesmies. Koulutuksen hän sai 6. Jalkaväkiprikaatissa. Sotilasarvoltaan hän oli sotamies. Kantakorttiin ei ole merkitty, milloin hän joutui rintamalle. Kovin pitkä koulutusaika ei ollut, sillä hän kaatui jo syyskuussa 1941 Aleksandrowkassa Jalkaväkirykmentti 6:n riveissä.
Jaakko Kallioniemi ehti suorittaa asevelvollisuutensa jo ennen sotaa. Hän palveli 1938 Tampereen rykmentissä, joka lienee tuolloin ollut Lahdessa. Kantakortista näemme, että hänen sotilaalliset taitonsa arvioitiin hyviksi. Hän oli kuulunut Mouhijärven suojeluskuntaan vuodesta 1934 lähtien. Hän oli ammatiltaan maanviljelijä. Talvisodassa hän toimi kiväärimiehenä ja ryhmänjohtajana. Häni taisteli Sakkolan lohkolla. Sodan päätyttyä hänet ylennettiin korpraaliksi. Toukokuussa 1940 hänet vapautettiin palveluksesta. Jatkosodassa hän taisteli JR 36:n ja JR 15:n riveissä panssarintorjuntatykkimiehenä. Hän osallistui Simpeleen, Hiitolan, Kaarlahden, Suvannon, Taipaleen ja Raudun taisteluihin. Hän myös kävi aliupseerikoulun ja sai 1944 ylennyksen alikersantiksi. Hän sai myös kunniamerkkejä. Kesäkuussa 1944 hän haavoittui ja kuoli myöhemmin sotasairaalassa.