Tämän jälkeen maantietä joutuu taas kulkemaan vajaan kilometrin ennen kuin oikealla puolella tulee Järvelän talo. Vuonna 1913 on Taavetti Peltoniemi vuokrannut Järvelän mäkitupa-alueen langolleen Vihtori Mustajärvelle, joka alkoi käyttää Järvelää sukunimenä. Kallioniemestä siirrettiin paikalle tuparakennus. Vihtori ja Aina Järvelä ostivat tilan omakseen 1925 tehdyllä kauppakirjalla Peltoniemen silloiselta omistajalta Taavetti Savelalta. Lisäksi he ostivat Pertulta Linnanseinänmaan 1924.
Taavetti Vihtori Järvelän (s. 1876, k. 1965) perheeseen kuuluivat vaimo Aina (os. Peltoniemi, s. 1883, k. 1970) sekä lapset
- Yrjö, s. 1905, k. 1989 Kanadassa,
- Helmi, s. 1907, k. 1975,
- Eero, s. 1909, k. 1987,
- Hilkka, s. 1916, k. 1919,
- Matti, s. 1921, k. 1941 ja
- Martta, s. 1928, k. 2019 Mouhijärvellä.
Yrjö muutti Kanadaan 1930. Helmi avioitui 1932 Onni Karhiniemen (s. 1908 Laviassa, k. 1986) kanssa. Tämä oli kotoisin Mouhijärveltä, jonne myös Helmi muutti. Eero avioitui 1933 Aino Karhiniemen (s. 1914, k. 1950) kanssa. Perhe asui Mouhijärvellä, mutta muutti 1948 takaisin Järvelään. Perheeseen kuului tytär ja poika. Leskeksi jäätyään Eero avioitui Orvokki Kurosen (s. 1923, k. 2001) kanssa. Myös tämän poika Ossi (s. 1945) asui Järvelässä.
Matti kaatui sodassa 1941. Hänen puolisonsa oli Lea Forsberg (s. 1919 Mouhijärvellä, k. 1998 Orivedellä). Heillä oli tytär Sinikka, joka syntyi vasta isänsä kuoleman jälkeen. Martta avioitui 1949 mouhijärveläisen Mikko Lähteenkorvan (s. 1919, k. 1992) kanssa. He asuivat perheineen Mouhijärven puolella Mustalahden tilalla.
Nuorempana Vihtori Järvelä työskenteli kivityömiehenä. Kerrotaan, että hän on tehnyt mm. Purtun talon perustuksen. Hän kuului kunnanvaltuustoon ja oli koulun johtokunnan pitkäaikainen jäsen. Hän myös laajensi tilaansa. Hän osti lisämaata ja raivasi lisää peltoa. Tilan päärakennus on vuodelta 1941. Talo on edelleen samalla suvulla.
Sodan jälkeen Järvelässä asui myös karjalaisia, jotka odottivat omien talojensa valmistumista. Ainakin Aapro Luukkasen ja Helena Toiviaisen perheet asuivat siellä.
Järvelän maalla, lähellä Linnanseinäksi sanottua kalliojyrkännettä on ollut kivikautinen asuinpaikka. Järvelän mailta on myös löytynyt kivikautista esineistöä. Löytöjä ovat tehneet Aino Järvelä, Eero Järvelä ja Aatto Roito.
Järvelän vanhat rakennukset. Kuva kuuluu Jorma Ala-Maakalan kokoelmiin.