Haukijärvellä on sivuston tarkastelemana aikana elänyt useampia sisaruksia, jotka ovat asettuneet kylään asumaan perheineen. Helposti tulee mieleen neljä perheineen kylässä asunutta sisarusta, mutta suurempikin lukumäärä on mahdollinen. Tänään katsotaan kolmen Mouhijärven Iirolan Skinnarin (Kinnarin) talosta maailmalle lähteneen sisaruksen elämän alkuvaiheita.
Juho Juhonpojalle ja Kustaava Loviisa Antintyttärelle syntyi kaikkiaan seitsemän aikuiseksi elänyttä lasta. 1849 syntynyt Karoliina Vilhelmiina oli heistä toiseksi vanhin. Juho Juhonpoika joutui myymään Skinnarin ja muuttui tilan syytinkiläiseksi rippikirjajakson 1865 - 1871 aikana. Niinpä Vilhelmiina oli vähän aikaa piikana Alahemmingillä ennen kuin avioitui Tuiskun rengin Kaarle Fredrik Juhonpojan kanssa 1873. Lapsista Mouhijärvellä syntyvät Kaarle Vihtori ja Juho Malakias. Vuoden 1878 lopulla perheen tie vei Hämeenkyröön, Heinijärven Hillun Mäkelään.
Maria Elisabeth syntyi 1858. Hän asui kotona, kunnes 1886 avioitui Iirolan Seppälän rengin Kaarle Vihtori Antinpojan kanssa. Tämä toimi Seppälän voutina vuoteen 1889 saakka. Silloin perhe muutti Hämeenkyröön. He tulivat suoraan Haukijärvelle Suojan Selkeen torppareiksi. Torpan kontrahti on allekirjoitettu Mouhijärvellä huhtikuussa 1889. Kirjansa Kalle ja Maria muuttivat Hämeenkyröön joulukuussa samana vuonna. Ensimmäinen lapsi Kaarle Ivar syntyi Mouhijärvellä.
Taavetti Vihtori syntyi 1861. Aikuiseksi vartuttuaan hän lähti rengiksi Tuiskulle. Tässä ammatissa hän toimi myös Hämeenkyrössä, jonne muutti 1882. Heinijärven talot, Herttualan Kirmo ja Kalkunmäen Purttu tulivat hänelle tutuiksi noina vuosina. Viimeistään Purtulla hän tutustui Iida Karoliina Heikintyttäreen. He avioituivat 1888 ja muuttivat asumaan Mäkelään. Vuoden kuluttua matka vei Kukkolaan. Ensimmäinen lapsi Kaarle Anselm syntyi Kukkolassa.
Kaikki kolme perhettä ottivat sukunimekseen torppansa nimen. Taavetti käytti Purtulla ollessaan nimeä Johansson, joka jäi pois Kukkolaan muuton jälkeen. Mäkelässä asui myös aiempi torppari perheineen. Sen rakennukset olivat ainakin jonkinlaisessa kunnossa, kun Kalle ja Miina tulivat torppaan. Selkeen aiempi torppari muutti pois torpasta, kun Kalle ja Maria muuttivat sinne. Sielläkin taytyi siis olla asuinrakennus. Kukonniemen torppa oli ollut olemassa vuoteen 1869. Sen jälkeen sitä ei mainita. Mahdollisesti rakennukset olivat 20 vuodessa hävinneet. Ehkä siksi Taavetti ja Iida antoivat torpalleen uuden nimen.