Vuoden 1929 kartan mukaan Viidanojantien vasemmalla puolella oleva Kirkkometsäksi sanottu metsikkö oli huomattavasti nykyistä suurempi. Metsikön jälkeen, noin puolen kilometrin päässä Viidanojan ristiltä lähti sivutie vasemmalle (suunnilleen samalta kohtaa lähtee nykyisin peltotie). Sivutien vasemmalla puolella parin sadan metrin päässä Viidanojantiestä oli Selkeen torppa, joka kuului Suojalle. Torppa on perustettu 1862. Torpan kontrahti vuodelta 1889 on säilynyt. Selkeellä oli torpparina Kaarle Viktor Antinpoika (s. 1859 Karkussa, k. 1940). Hänen vaimonsa (vihitty 1886) oli Maria Elisabet Juhontytär (os. Kinnari, s. 1858 Mouhijärvellä, k. 1945). Heillä oli lapset
- Kaarle Ivar (Kalle), s. 1887 Mouhijärvellä, k. 1946 New Yorkissa Yhdysvalloissa,
- Uuno Malakias, s. 1892, k. 1974 New Jerseyssä Yhdysvalloissa,
- Väinö Viktor, s.1895, k. 1969 Kaliforniassa Yhdysvalloissa ja
- Hugo Artur, s. 1899, k. 1975 .
Maria Selkee oli Taavetti Kukkolan ja Karoliina Mäkelän sisko. Selkeellä oli 1910-luvulla kasvattina Anna Järvenpää (s. 1899 Mouhijärvellä). Hän muutti 1922 Tampereelle.
Selkeen veljeksistä kolme muutti Amerikkaan. Kalle ja Uuno käyttivät sukunimeä Laakso, joka Amerikassa lyheni muotoon Lakso. Kalle muutti ensimmäisen kerran valtameren taakse jo 1906. Uudestaan hän lähti vaimonsa Serafia Juhontyttären (amerikkalaislähteissä Sophia, os. Vihalainen, s. 1880 Kauhavalla) kanssa 1909. Uuno Laakso matkusti Cedric-laivalla New Yorkiin kesällä 1913 ilmoittaen menevänsä veljensä Kallen luokse Brooklyniin. Hänen vaimonsa oli Aino (os. Tuominen, s. 1892 Ikaalisissa, k. 1970 New Jerseyssä Yhdysvalloissa). Väinö oli vuosina 1917 - 1918 rautatietöissä Karjalassa ja Venäjällä. Hän muutti perheineen Amerikkaan 1923, ilmoituksensa mukaan veljensä Uunon luokse New Yorkiin. Perheeseen kuuluivat vaimo Alina (os. Välkki, s. 1894 Urjalassa, k. 1972 Kaliforniassa Yhdysvalloissa) ja yksivuotias poika Olavi (s. 1922, k. 2016 Kaliforniassa). Kaikki kolme veljestä toimivat puuseppinä New Yorkissa.
Vuoden 1910 maanviljelystiedustelu mainitsee Selkeen viljelypinta-alaksi 4,35 hehtaaria. Torpassa oli tuolloin yksi hevonen ja kolme lehmää. Torppa on Hämeenkyrön historian mukaan ollut olemassa vuoteen 1926. Pakkasen kartanon omistaja Estlander ei halunnut myydä Selkeen maita torpan väelle. Lopulta he saivat lunastaa itselleen Koiviston torpan rakennukset ja maata Vuorenmaan palstasta Uus-Pukarantien varresta.
Vuosien 1929 - 1930 maataloustiedustelun mukaan Selkee oli Estlanderin omistuksessa ja Lauri Mustasillan palkkaustilana. Hän työskenteli muonarenkinä Pakkasella. Selkeen rakennuksia oli olemassa vielä 1940-luvulla. Sen maat kuuluivat Pakkaselle. Pakkasella työskennellyt tallimies Lauri Kilkki (s. 1904 Mikkelin mlk:ssa, k. 1946 Tyrvännöllä) asui perheineen 40-luvulla talossa. Perheeseen kuuluivat isän lisäksi äiti Anna (os. Mustonen, s. 1904 Joroisilla) ja tyttäret Hilkka (s. 1929 Joroisilla), Vieno (s. 1933 Mikkelissä), Anna Liisa (s. 1936 Juvalla) ja Terttu (s. 1939 Juvalla). Perhe muutti Haukijärveltä 40-luvun puolivälissä.
Sodan jälkeen Selkeellä asui jonkin aikaa Karjalasta tullut August (s. 1897, k. 1983 Vihdissä) ja Emilia (os. Torkkeli, s. 1907, k. 1989 Vihdissä) Ikävalkon perhe, joka muutti 1945 Vihtiin. Perheeseen kuuluivat lapset Helge (s. 1930 Viipurin maalaiskunnassa, k. 2017 Vihdissä), Irma (s. 1932), Pertti (s. 1935) ja Raija (s. 1941, k. 2017 Vihdissä). Myös Myllärin perhe asui mökissä ennen oman talon valmistumista.
Maija, Hugo ja Kalle Selkee. Kuvan omistaa Arto Laaksonen.