Edla Karoliina Villentytär syntyi Laviassa 1841. Hänen isänsä Vilhelm Lärka oli toiminut tarkka-ampujana ja räätälinä. Edlan syntymän aikoihin hän asettui vaimonsa Albertiina Forssmanin kanssa Kallialan Kiviniemen torppaan, joka sai nimen Lärka. Vilhelm työskenteli ilmeisesti edelleen myös räätälinä aina 1867 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka.  Edla oli heidän neljästä lapsestaan nuorin. Vain kolme lapsista eli aikuisikään saakka. Edla asui kotitorpassaan kunnes 1870 avioitui Karl Viktor Kallenpojan kanssa.

Karl Viktor oli syntynyt 1849 äitinsä Ulriikka Juhontyttäran kotitorpassa Lavian Karhiniemen Järvenpäässä. Pari vuotta myöhemmin hänen isänsä Kalle Antinpoika rupesi torppariksi Riuttalan Ritaniemen Knuutilan torppaan. Sisaruksia Kalle Vihtorilla oli ainakin viisi. Kalle kasvoi torpassa aikuiseksi. Avioitumisensa jälkeen Kalle ja Edla asuivat ensin vuoden Knuutilassa ja sen jälkeen kolme vuotta Lärkassa. Heidän vanhin poikansa syntyi siellä. 1874 he päättivät lähteä Hämeenkyröön. He asuivat ensin pari vuotta Heinijärven Hämylän Mäkipään torpassa. 1876 he muuttivat Heikkisen Peltomaan torppaan, jossa elivät kuolemaansa saakka. Lapsia heille syntyi kaikkiaan viisi. Heistä kaksi kuoli lapsena. Kalle Vihtori kuoli 1883.

Kaarle Viktor Högerman syntyi Mouhijärven Mustianojalla marraskuussa 1855. Hänen isänsä Karl Fredrik oli tuolloin Kypöllä renkinä. Myöhemminkin hän työskenteli kylän taloissa ja asui itsellisenä kylässä. Yhdessä puolisonsa Maria Vilhelmiina Kaarlentyttären kanssa hän sai ainakin viisi lasta, joista Kaarle oli vanhin. Perheellä oli sukunimi, joka periytyi käsityöläisenä toimineelta isoisältä. Kaarle Viktor oli 12-vuotias, kun hänen isänsä kuoli. Jo tuolloin rippikirjoihin merkittiin, että hänen näkönsä oli heikko. 1871 hän lähti kotoa renkgiksi Kypölle. Hän toimi renkinä kylän taloissa vuoteen 1879, jolloin muutti Pirkkalaan. Siellä hän viihtyi kolme vuotta ennen kuin palasi Mustianojalle. Pari vuotta kului taas rengin tehtävissä kylässä. Syyskuussa 1885 hänet vihittiin Hämeenkyrössä torpparinleski Edla Villentytär Peltomaan kanssa ja samana vuonna hän muutti torppariksi Peltomaahan. On mahdollista, että Edla etsi puhemiehen välityksellä puolisoa. Torpan hoitaminen yksin ei ollut helppoa, kun lapset olivat vielä pieniä. Kuulutettujen luettelo kertoo, että puhemiehenä toimi Kustaa Ristilä. Niin päätyi Kalle Högerman Haukijärvelle.

Seuraavalla kerralla hiukan Kalle ja Edla Peltomaan lapsista. Heidänkin elämänsä ainakin sivusivat Haukijärveä.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.