Aloitetaan kuvauksella Haukijärvellä sijainneesta mökistä. Eräs muistelija kertoi, että pienen eteisen lattia oli käytetty polttopuiksi, niistä kun mökin asukkailla oli pulaa. Niinpä sisään mentäessä kynnys oli varsin korkea. Toinen, naapurissa asunut kertoi vieneensä usein lämpimäisiä mökin asukkaille, sillä mökissä ei ollut edes puuhellaa, vaan kaikki ruoka valmistettiin lämmitysuunin arinalla tai suuluukkujen edessä lämmittäen. Polttopuista oli kova pula. Kun sellaisia jostain saatiin, käytettiin ne heti. Nämä kuvaukset ovat noin 80 vuoden takaa, sodan jälkeiseltä ajalta.
Myös muissa taloissa, aivan suurimpia lukuunottamatta, varustelutaso oli tuohon aikaan varsin matala. Vesi tuli sisään kantamalla. Siitä saattoi olla myös pulaa, kun kaivot kuivuivat. Silloin sitä piti hakea kauempaa, mahdollisesti jostakin lähteestä. Vesitonkat tai -saavit kulkivat työnnettävissä rattaissa. Onnekas saattoi saada avuksi hevosen. Myös viemäri oli aika tuntematon käsite kylässä vielä sodan jälkeen. Likaämpärit tyhjennettiin pihan perällä olleeseen tunkioon. Jonkinlaista kompostointia siis, mutta ei aivan vastannut nykyajan vaatimuksia. Irrallaan kulkeneet koirat löysivät sieltä makupaloja. Uusiin taloihinkaan ei ilmeisesti ihan heti tehty vesijohtoa ja viemäriä. Monet karjalaisista anoivat asutuslautakunnalta lainaa sellaisten laittamista varten 1950-luvun alkuvuosina.
Virkistävä suihku aamulla? Ehei, vain hyvin harvalla kyläläisellä oli sellaiseen mahdollisuus. Sauna oli tärkein peseytymispaikka. Toki lämmintä vettä saatiin liedellä keittämällä ja karjakeittiön padasta. Kesä avasi laajemmat mahdollisuudet puhdistautumiselle. Sisävessa? No ei, oli mentävä sinne huussiin pihanperälle. Silloinkin kun pakkasta oli paljon tai pimeässä pelotti.Yritin muistella, millaiset olosuhteet kansakoululla oli 1950- ja 1960-lukujen taitteessa. Vesijohto ja viemäri varmaan kuuluivat varustukseen. Olen kuitenkin varma, että ulkorakennuksessa oli ihan perinteinen puusee, jota oppilaat käyttivät. Varmaksi en osaa sanoa, oliko käsienpesuun mahdollisuutta.
Olen tainnut ennenkin kysellä lähteistä, joista talousvettä haettiin. Itse osaan kertoa kolmen sijainnin. Kaksi Salomäen maalla aivan Herttualan rajalla ja yksi lähellä Koivulaa ja suutari Salon pirttiä, luultavasti kuitenkin Sipilän maalla. Laittakaapa viestiä tulemaan, mistä vettä haettiin.