Viikko sitten kerroin kovasta raesateesta elokuussa 1938. Raesateelle on löytynyt silminnäkijä, tuolloin 12-vuotias tyttö, nyt siis jo 94-vuotias. Hän kertoi rakeiden tuhonneen ainakin Salomäen sadon. Myös lähitalojen viljelykset kärsivät. Onneksi valtio korvasi tuhoja ainakin jossain määrin. Salomäessä oli tuolloin juuri tekeillä talkkunajauhoja, jotka raesade pilasi. Ulkona porisemassa ollut jauhopata tuli täyteen rakeita.
Perjantaina 10. päivä marraskuuta 1933 klo 16 piti Haukijärven koulupiirin asukkaiden toimittaa hevosensa tarkastettaviksi Haukijärven ristille. Ihan jokaista kopukkaa tarkastus ei koskenut. Talon ainoaa hevosta ei paikalle tarvinnut viedä, ei myöskään alle kolmivuotiasta tai yli 16-vuotiasta hevosta. Postinkuljetukseen ja kestikievaritoimintaan käytetyt hevoset vapautettiin niin ikään, samoin kantakirjoihin merkityt siitosoriit. Tarkastuksen määräsivät puolustusministeriö ja maaherra. Hevoset merkittiin luetteloon, joka ilmeisesti liittyi puolustusvalmiuteen. Samanlaisia tarkastuksia pidettiin muinakin vuosina 1930-luvulla. Paikalla Haukijärven ristillä lienee käynyt useampia hevosia, sillä kartanon lukuisten hevosten lisäksi myös muilla taloilla oli ainakin pari kauramoottoria.
Toinenkin lehtijuttu liittyy tavallaan hevosiin. Maaliskuussa 1934 vajosi eräs maanviljelijä hevosineen jäihin Kirkkojärvellä lähellä virran suvantoa. Hän oli matkalla hautajaissaattoon. Paikalle tuli paljon väkeä, jotka ryhtyivät auttamaan. Jää oli niin heikkoa, että auttajistakin kolme vajosi jään läpi. Yksi heistä oli "maanviljelijänpoika Haukipää". Muut kaksi saatiin helposti ylös, mutta Haukipää joutui taistelemaan pitkään ennen kuin hänet saatiin pois avannosta. Hänet vietiinkin heti kunnansairaalaan hoidettavaksi. Lopulta hevonenkin saatiin nostetuksi jäälle. Onni onnettomuudessa oli, että kirkolla oli tuolloin useita hautajaissaattoja. Lehtijuttu ei kerro, oliko kyseessä Sulo vai Viljo Haukipää. Viljo on todennäköisempi, sillä 1934 Sulo oli jo itsekin maanviljelijä.