Salomäen tila syntyi, kun Ihantolan aiempi torpparipariskunta Josefiina ja Vihtori Ihantola osti osan torpan maista. Purtun isäntä myi maata tien vasemmalta puolelta vapaaehtoisella kaupalla vuonna 1913. Päärakennus on rakennettu seuraavana vuonna. Vuonna 1924 tilan osti heidän poikansa Eero, joka oli 1916 avioitunut Tyyne Vilhelmiina Joelintytär Ristimäen (s. 1885 Hämeenkyrössä, k. 1966 Hämeenkyrössä) kanssa. Tyyne oli kotoisin Herttualan Ristimäen torpasta. Heillä oli lapset
- Hilja Marjatta (Toivo, Ruotsalainen, Rantanen), s. 1917 Hämeenkyrössä, k. 2004 Nokialla,
- Eero Anselm, s. 1920 Hämeenkyrössä, k. 2008 Tampereella,
- Olavi Tuomas, s. 1922 Hämeenkyrössä, k. 1922 Hämeenkyrössä,
- Eino Matias, s. 1924 Hämeenkyrössä, k. 2017 Hämeenkyrössä ja
- Eeva Esteri, s. 1926 Hämeenkyrössä.
Hilja avioitui Pauli Toivon (s. 1909 Pirkkalassa, k. 1943 sodassa) kanssa. Heillä oli lapset Anneli (s. 1937 Hämeenkyrössä, k. 1943 Hämeenkyrössä), Seija (s. 1940 Hämeenkyrössä, k. 1940 Hämeenkyrössä) ja Mauno (s. 1941 Hämeenkyrössä, k. 2000 Kangasalla). Lisäksi Hiljalla oli yksi poika. Eino avioitui Lea Petterssonin kanssa ja perhe, johon kuului kaksi tytärtä, asui Salomäessä. Pienviljelijän töiden lisäksi Eino teki metsätöitä. Hilja, Eero ja Eeva muuttivat Tampereelle.
Salomäessä kuvattiin kesällä 1955 osia elokuvaan Poika eli kesäänsä, joka pohjautui F.E.Sillanpään romaaniin Elämä ja aurinko. Elokuvan ohjasi Roland af Hällström ja sen pääosissa näyttelivät Tea Ista, Pertti Weckström ja Eila Peitsalo. Elokuvaa kuvattiin myös muualla Hämeenkyrössä. Kerrotaan, että talonväeltä olivat heinäpoudat jäädä käyttämättä, niin mielenkiintoista oli seurata elokuvaihmisten touhuja. Heinätkin toki saatiin latoon.
Salomäen metsässä oli moisioksi sanottu melko tasainen niitty tai keto. Kerrotaan, että sinne kerääntyi joskus 1900-luvun alussa nuorisoa tanssimaan piiritansseja.
Salomäki 1950-luvulla. Kuvan omistaa Leila Niemenmaa.