Tässä tarinassa on paljon aukkoja. Haluan kuitenkin kertoa sen nyt, sillä en ole varma, pystyykö aukkoja paikkaamaan. Jos lisätietoa tulevaisuudessa löytyy, palataan sitten aiheeseen.
Topias Pärtynpoika Pirhonen syntyi toukokuussa 1893 Hiitolassa. Hänen perheeseensä kuuluivat isä, Pärtty Matinpoika Pirhonen, äiti Maria Mikontytär Kokko sekä ainoa aikuiseksi elänyt sisarus, veli Matti. Pärtty oli tuolloin talollinen Haapalahden kylässä. Myöhemmin asuinpaikka vaihtui muutaman kerran. Viimeinen julkinen rippikirjamerkintä (rk 1910 - 1920) heistä löytyy Hiitolan Piippulaisesta, jonne he tulivat 1918. Kuten linkistä näkyy, oli Topias jo avioitunut. Puolison nimi oli Anna Katri Mikontytär Sikiö (s. 1899 Hiitolassa, k. 1968 Helsingissä). Avioliittolain säätämisen (1929) jälkeen hänen sukunimekseen tuli Pirhonen. Myöhemmät rippikirjat kertovat, että Topias ja Anna saivat 20-luvulla kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. Pärtty kuoli 1929 ja Maria 1945. Perhe oli kirjoilla Hiitolan seurakunnassa lähes sen lakkauttamiseen saakka. Anna muutti kirjansa 1949 Porin maaseurakuntaan ja Topias 1948 Paltamoon. Tässä kohdassa on iso aukko Topiaksen tiedoissa. Mitä hän teki ja missä asui vuosina 1944 - 1955?
Saimi Siviä Simontytär Torkki syntyi tammikuussa 1909 Kurkijoella. Hänen isänsä oli läksiäinen (itsellinen) Simo Matinpoika Torkki ja äitinsä Maria Pekantytär Korjonen. Hänellä oli ainakin seitsemän sisarusta. 1931 perhe muutti Kurkijoelta Hiitolaan. 1940 Saimi siirtyi Tampereelle. Tampereen osoitekortisto kertoo hänen olleen ammatiltaan työläinen ja asuneen Messukylässä. Hänen äitinsä muutti Messukylään 1947, isä oli kuollut Karjalassa. Tampereella Saimi asui vuoteen 1951, jolloin muutti Ikaalisten Kilvakkalaan.
Seuraava maininta Topiaksesta ja Saimista löytyy Hämeenkyrön Sanomien kirkollisista uutisista toukokuulta 1955. He muuttivat Tampereelta Heinijärvelle eli Viidanojankulman Rajalaan. Kovin pitkään he eivät siellä viihtyneet. Marraskuussa 1956 heidät mainitaan taas kirkollisissa. He muuttivat Hämeenkyröstä Pylkönmäelle. Muutamia värikkäitä tarinoita jäi kertomaan heidän ajastaan Haukijärvellä.
Tämän jälkeen ollaan hajanaisten lehtitietojen varassa. Mikkelin maalaiskunta antoi 1961 puoltavan lausunnon Topias Pirhosen anomukseen harjoittaa edelleen kulkukauppaa. 1960-luvulla Pirhoset näyttävät asuneen Mikkelin seudulla. 70-vuotiaana Topiaksen ammatiksi kerrotaan edelleen kulkukauppias, 75-vuotiaana vuokraaja ja 80-vuotiaana maanviljelijä Kangasniemellä. Kangasniemelle he olivat muuttaneet 1969. 1975 oli vuorossa Joutsa. Sieltä matka jatkui seuraavana vuonna Keuruulle. Ei ole tiedossa, mihin heidän matkansa päättyi.
Hiitolan rippikirjassa Topias oli isänsä kuoleman jälkeen talollinen Hännilän kylässä. Hänen tilansa oli kuitenkin aika pieni, joten mahdollisesti hän harjoitti kulkukauppaa jo silloin. Pärtty Pirhosella oli ehkä johonkin aikaan kauppa Hiitolassa. Kenties Topias kulki kaupalla jo silloin. Oliko Topiaksella Paltamossa maatila? Milloin ja missä hän avioitui Saimin kanssa? Paljon jää kysymyksiä tämän arvoituksellisen kulkukauppiaan elämästä.