Tämä tarina alkaa Mustajärvenkulman Palomäestä aivan 1900-luvun alussa. Juho Vilhelm Palomäki ja Ida Emilia Palmgren olivat avioituneet Idan kotiseurakunnassa Pirkkalassa 1895. Sen jälkeen he asuivat muutaman vuoden Palomäessä, muuttivat 1899 Mouhijärven Tupurlaan, sieltä seuraavana vuonna Idan kotiin Pirkkalan Korvolaan ja sieltä 1901 takaisin Palomäkeen. 1907 Juho sairastui vatsakatarriin ja kuoli. Juholla ja Idalla oli yksi aikuiseksi elänyt poika, Paavo Johannes, joka syntyi 1903.
Ida oli kirjoilla Palomäessä vuoden 1910 loppupuolelle. Todellisuudessa hän lienee muuttanut Tampereelle jo muutamaa vuotta aiemmin, sillä toukokuussa 1911 hän avioitui vaakamestari Juho Mesisen kanssa. 1917 he saivat pojan, Eino Sakarin. Toukokuussa 1918 Juho Mesinen kuoli, ja Ida jäi kahden pojan huoltajaksi. He asuivat Kyttälänkadulla, ja Ida toimi hierojana ja sairasvoimistelijana. Toiminta jatkui 30-luvulle, silloin osoitteena oli Satamakatu. Hän myös piti vuokralaisia ja täysihoitolaisia. 1936 hän avioitui puutarhuri Kustaa Rantasen (1871 - 1952) kanssa. Ida kuoli 1956 Tampereella.
Paavo osallistui hyvin nuorena Viron ja Latvian itsenäistymistaisteluihin. Hän kuului Tampereen suojeluskuntaan. Hän suoritti asevelvollisuutensa 1923 - 1924 ilmavoimissa. Hän kävi myös mekaanikkokoulun. Hän työskenteli Kauhavan Ilmailukoulussa lentomekaanikkona. Hän muutti kirjansa 1930 Kauhavalle ja avioitui 1932 siellä Maria Aleksandra Nordlundin kanssa. Paavo Palomäki kuoli 1935 työssä sattuneen onnettomuuden seurauksena. Onnettomuutta on selostettu laajasti lehdissä, esimerkiksi Aamulehdessä 23.17.1935. Siinä on myös selvitys hänen elämänvaiheistaan. Häneltä jäi vaimo ja kaksi lasta. Hänet haudattiin Tampereelle.
Eino Mesinen suoritti ylioppilastutkinnon 1936. Hänestä tuli lentäjä. Hän osallistui lentäjänä sotiin. Hänen muistelmiaan koulutuksesta Englannissa on julkaistu verkossa. Sodan jälkeen hän muutti sukunimensä Mertioksi. Hän kuoli 2007, ja hänet on haudattu Tampereelle.
Perhe piti Tampereelle muuttonsa jälkeen yhteyttä Mustajärvenkulmalle, mistä on todisteena 30-luvulla otettu valokuva.
Linkkien lisäksi lähteinä on käytetty Hämeenkyrön, Mouhijärven ja Pirkkalan seurakuntien sekä Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan kirkonkirjoja (SSHY:n jäsensivuilla)