Olen varmasti kirjoittanut joulumuistojani tänne aiemminkin, mutta näin juhlan alla pieni kertaus tuskin haittaa. Ensimmäisiä merkkejä joulun lähestymisestä taisi olla se, kun kaupasta ostettiin kuivankoppuraiset turskan kappaleet. Muistini mukaan ne kyllä näyttivät fileiltä, mutta lopputulos oli niin ruotoinen, että filerointia sopii epäillä. Kuivattua kalaa joka tapauksessa. Niitä sitten liotettiin pitkään tuhkalipeässä, koivutuhkaa taidettiin käyttää. Seuraava vaihe oli lipeäliuoksen huuhtominen pois. Aattoiltana taloon levisi omanlaisensa haju, kun kalaa keitettiin. Se tarjoiltiin suolalla ja pippurilla maustettuna valkokastikkeen kera. Omalta kohdaltani lipeäkalan, tai livekalan, kuten sitä kylässä kutsuttiin, syönti jäi lapsuuden jouluihin.
Syksyn pimeinä iltoina saattoi ikkunan takaa tai seinältä kuulua koputtava ääni. Ehkä siellä vilahti myös jotain punaista. Jostain syystä ilmiö esiintyi usein silloin, kun oli tullut erimielisyyttä vanhempien kanssa. Oltiin siis oltu tuhmia, oli aikuisten tulkinta. Tontuthan tarkkailivat lapsia.
Joulukuusi haettiin joka joulu. Tarvittaessa se sai sulaa jossakin ulkorakennuksessa. Kuusi koristeltiin kynttilöillä, tähdellä, jonkinlaisella hopeanauhalla, kovilla karamelleilla ja lasipalloilla. Olen muistavinani, että kuusenjalka oli puinen ja ristin muotoinen. Tiedättekös mikä tuo kuvan esine on? Kuva ei ihan tee sille oikeutta, sillä jouduin kuvausta varten laittamaan sen kiinni jääkaapin ovenkahvaan. No se on kynttilänjalka, sellainen, jota käytettiin joulukuusessa. 50-luvulla ei vielä tunnettu sähkökynttilöitä. Oli siinä vahtimista, kun tuli laitettiin kynttilöihin. Talossa oli kaksi lasta ja kissa.
Joulukirkko kuunneltiin yleensä radiosta. Yhden kerran muistan lapsena olleeni oikeassa joulukirkossa. Silloin mentiin taksilla, ja mukaan tuli myös naapureita, joiden kanssa taksikulut jaettiin. Muistan kirkon juhlavan tunnelman. Tosin jumalanpalvelus taisi aikaisin heränneestä lapsesta tuntua hiukan pitkältä. Haudoilla ei talvisaikaan käyty, ehkä niille oli syksyllä viety havuja. Kynttilöiden vienti jouluaattona on myöhempi perinne. Kaupoissa ei tainnut 50-luvulla olla hautakynttilöitäkään?
Näillä pienillä joulumuistoilla haluan toivottaa kaikille hyvää ja rauhallista joulun aikaa. Sivusto päivittyy seuraavan kerran loppiaisen jälkeen. Muistathan, että voit sivuston kautta lähettää joulukortteja.