Noin 30 metrin päässä Tonttilasta myös tien oikealla puolella on ollut Mäkelä. Pertulla on ollut tämänniminen torppa vuosina 1787 - 1923. Koska Mäkelä on merkitty tähän kohtaan 1890-luvun isojaon täydennyskarttaan, lienee kyseessä juuri torpan päärakennus. Matti Matinpoika Mäkelä (s. 1825 Hämeenkyrössä, k. 1909 Hämeenkyrössä) ja hänen vaimonsa Maria Kustaava Matintytär (s. 1829 Hämeenkyrössä, k. 1915 Hämeenkyrössä) on rippikirjoissa merkitty itsellisiksi Pertun maalle. Heillä oli tytär Amanda Vilhelmiina.
Amanda avioitui Vilhelm Juhonpojan kanssa. Perhe käytti sukunimeä Mäkelä. On mahdollista, että hekin asuivat tässä talossa. Heidät on kuitenkin esitelty Koskelan yhteydessä. Heidän poikansa Vihtori perheineen asui Mäkelässä.
Seuraavat varmasti tiedossa olevat asukkaat ovat Vihtori (s. 1884 Hämeenkyrössä, k. 1962 Hämeenkyrössä) ja Elli (os. Haavikko, s. 1896 Ruovedellä, k. 1976 Hämeenkyrössä) Mäkelä sekä lapset
- Maj Liisa (Liisa), s. 1918 Ruovedellä, k. 1991 Mouhijärvellä ja
- Ilmari, s. 1922 Ruovedellä, k. 1985 Hämeenkyrössä.
Juho ja Selma Perttu myivät Mäkelän tilan Vihtori Mäkelälle 1920 tehdyllä kauppakirjalla. Perhe muutti 30-luvun lopussa Rajalaan. Liisa avioitui Kalle Mäkelän (s. 1915 Mouhijärvellä, k. 2003 Mouhijärvellä) kanssa. Perhe asui Häijään Perämaassa.
Kunta osti Mäkelän 1938. Mökin paikalle rakennettiin sodan jälkeen lastenkodin tilanhoitajan Reino Vanhatalon (s. 1906 Parkanossa, k. 2001 Hämeenkyrössä) asunto. Hänen perheeseensä kuuluivat vaimo Irma (os. Kivisaari, s. 1913 Kuhmoisissa, k. 2011 Hämeenkyrössä) ja tytär Saara (s. 1943 Hämeenkyrössä, k. 2025 Helsingissä). Reino Vanhatalo tuli lastenkodin tilanhoitajaksi ennen sotaa. Perhe asui aluksi lastenkodin pihassa olleessa rakennuksessa.
Nykyisin entinen Mäkelä kuuluu Karmel-kodille.