Lastenkodin portin pielessä sijaitsee Tonttila. Itsellinen Matti Viktor Heikinpoika Tonttila (s. 1847 Mouhijärvellä, k. 1897) on asunut siellä perheineen. Vaimo (vihitty 1875) Kustaava Mariantytär oli syntynyt 1854 ja kuoli 1908. Heillä oli lapset
- Taavetti Vilhelm, s. 1878, k. 1918,
- Kaarle Oskar, s. 1881, k. 1954 Suoniemellä,
- Anna Vilhelmiina, s. 1883, k. 1943 Suodenniemellä,
- Matilda, s. 1886, k. 1964 Tottijärvellä,
- Ivar, s. 1888, k. 1918,
- Martti Emil, s. 1892, k. 1959 ja
- Väinö Viktor, s. 1895, k. 1918.
Taavetti muutti Tampereelle, jossa työskenteli poliisikonstaapelina. Hän avioitui (kuulutettu 1907) Olga Palomäen kanssa. 1915 perhe asui Pispalassa ja Taavetti oli tehtaassa töissä. Hän kaatui sodassa 1918. Olga asui edelleen Pispalassa vuoden 1920 henkikirjan mukaan. Kaarle muutti Kanadaan 1908. Hän kuitenkin palasi takaisin Suomeen 1913. Hän muutti 1914 Suoniemelle ja samana vuonna hän avioitui Hilja Helinin (s. 1882 Suoniemellä) kanssa. Perhe asui Suoniemen Kuljussa. Anna muutti 1901 Mouhijärvelle. Hän avioitui 1931 Nestori Mäkipään (s. 1888 Mouhijärvellä, k. 1946 Suodenniemellä) kanssa. Perhe asui Suodenniemellä. Matilda käytti sukunimeä Manner. Hän muutti 1908 Ylöjärven Lielahteen. 1914 hän avioitui Yrjö Piittalan (s. 1891 Tottijärvellä, k. 1969 Tottijärvellä) kanssa. Perhe asui Tottijärvellä.
Ivar muutti Tampereelle. Hän avioitui 1916 Maria Valkilan (s. 1891 Mouhijärvellä) kanssa. Perhe asui Tampereella. Ivar kuoli Raahen vankileirillä 1918. Martti avioitui 1916 Elli Elina Vinolan (s. 1896, k. 1929) kanssa. Perhe asui 1910-luvun loppupuolella Mahnalassa. Väinö muutti 1908 Tampereelle. Hän kuoli 1918. Hänen mainitaan olleen komppanian päällikkö punakaartissa. Hän oli ollut renkinä Mahnalassa ennen sotaa.
Tonttilassa pidettiin Matin kuoleman jälkeen huutokauppa, jossa rakennukset olivat myytävinä. Viimeistään 1908 sen asukkaat vaihtuivat.
Vuoden 1924 henkikirjassa Tonttilaan on merkitty aiempi Pertun itsellinen Kalle Vihtori Virtanen (s. 1861, k. 1936), hänen vaimonsa Aleksandra Kustaava Malakiaantytär (s. 1863, k. 1940) ja tytär Lydia Vilhelmiina (s. 1898, k. 1969 Helsingissä). Kotoa olivat jo muuttaneet Väinö Johannes (s. 1888) ja Tyyne Maria (s. 1894, k. 1969 Karkussa). Perheeseen oli kuulunut myös poika Huugo Jalmar (s. 1904). Hän kuoli 1918. Myös Lydian lapset Jalo (s. 1924, k. 2016 Helsingissä), Helvi (s. 1928) ja Mirja asuivat Tonttilassa.
Väinö asui Kyröskoskella ja oli työssä tehtaalla. Hänen puolisonsa oli Martta (os. Mäkelä, s. 1891). Tyyne muutti Karkkuun, jossa hänet vihittiin 1914 Vilho Kouhin (s. 1884 Karkussa, k. 1948 Karkussa) kanssa. Lydia muutti Snappertunaan Gustav Estlanderin taloudenhoitajaksi, kun tämä lähti Pakkaselta. Isovanhempien kuoltua myös lapset muuttivat äitinsä luo. Kalle Virtanen toimi puuseppänä.
Tonttila on henkikirjan mukaan itsenäistynyt 1923. Talo myytiin huutokaupalla kesällä 1940. Sen osti Gunnar Mustasilta. Hän myi sen seuraavana vuonna Frans ja Lempi Mustasillalle. He muuttivat myöhemmin mökkiin asumaan. Nykyisin se kuuluu Karmel-kodille.
Tonttilaa vastapäätä tien vasemmalla puolella on aikoinaan sijainnut Parrin talo.
Lempi Mustasilta (oikealla) Tonttilan rakennuksen edessä. Kuva on Liisa Mäkisen kokoelmista.