Ensimmäinen asumus tämän tien varressa vasemmalla puolella on Koskela, joka on ollut Pertun torppa. Tarkkaa tietoa sen rakentamisvuodesta tai aiemmista asukkaista ei ole. Juho Perttu otti 1904 Koskelan torppariksi työmies Ville Mäkelän. Torppa rakennuksineen oli kuitenkin tuolloin jo olemassa. Sinne tulivat 1904 Edvard Vilho (Ville) Mäkelä (s. 1875 Hämeenkyrössä, k. 1944 Hämeenkyrössä), hänen vaimonsa (vihitty 1897) Maria Vilhelmiina Isakintytär Lund (s. 1874 Siikaisissa, k. 1962 Hämeenkyrössä) ja lapset
- Katri Maria (Kari), s. 1897 Hämeenkyrössä, k. 1953 Tampereella,
- Elsa, s. 1900 Pirkkalassa, k. 1945 Keikyässä,
- Sylvi Kyllikki, s. 1903 Pirkkalassa, k. 1950 Tampereella,
- Hilja Tuulikki, s. 1907 Hämeenkyrössä, k. 1999 Hämeenkyrössä,
- Selma Annikki, s. 1909 Hämeenkyrössä, k. 1910 Hämeenkyrössä,
- Eeva Matilda, s. 1912 Hämeenkyrössä, k. 1934 Hämeenkyrössä ja
- Taimi Orvokki, s. 1916 Hämeenkyrössä, k. 2006 Hämeenkyrössä.
Vuosina 1900 - 1904 perhe oli asunut Pirkkalassa, missä Edvard työskenteli palovartijana Pitkäniemen sairaalassa. Sen jälkeen he palasivat Parilaan. Elsa muutti Helsinkiin 1927. Hän avioitui Kaarle Kinnarin (s. 1898 Kiikassa, k. 1959 Keikyässä) kanssa. Vuonna 1928 Sylvi muutti Tampereelle. Hän avioitui 1938 Kalle Laineen (s. 1892 Sääksmäellä) kanssa. Hilja muutti 1928 Pohjois-Pirkkalaan. Hän työskenteli mielisairaanhoitajana. 1931 hän siirtyi Helsinkiin, missä toimi pitkään hoitajana Nikkilän sairaalassa. Hän palasi 1954 Hämeenkyröön. Taimi avioitui 1937 Niilo Järvisen (s. 1909 Suodenniemellä, k. 1989 Ruotsissa) kanssa. Heillä oli lapset Yrjö (s. 1937), Reino (s. 1938) ja Mirja (Olsson, s. 1940, k. 2016 Ruotsissa). He muuttivat 50-luvulla Ruotsiin.
Elsan poika Kauko (s. 1922, k. 1988 Tuusniemellä) asui Koskelassa isovanhempiensa kanssa. Hän avioitui 1944 Rauha Juutilaisen (s. 1923, k. 1998 Tuusniemellä) kanssa. Tämä oli Pakkasella töissä. Sodan jälkeen he muuttivat Rauhan kotipaikkakunnalle Tuusniemelle Pohjois-Savoon. Kauko teki elämäntyönsä TVH:n palveluksessa tiehöylänkuljettajana. Heillä oli kymmenen lasta.
Vasemmalta Kauko Mäkelä, Into Viidanoja ja Ilmari Mäkelä. Kuva on otettu 1944 ja sen takana lukee "Haukijärven muskettisoturit". Kuvan omistaa Riitta-Hannele Arola.
Edvardin vanhemmat Vilhelm Juhonpoika Mäkelä (s. 1846 Mouhijärvellä, k. 1896 Hämeenkyrössä) ja Amanda Vilhelmiina Matintytär (s. 1851 Hämeenkyrössä, k. 1923 Hämeenkyrössä) olivat Pertun itsellisiä. Luultavasti he ovat asuneet Koskelassa tai Amandan kotona Mäkelässä. Edvardin lisäksi Amandalla ja Vilhelmillä oli lapsia
- Maria Vilhelmiina, s. 1872 Hämeenkyrössä, k. 1955 Kuusankoskella,
- Kaarle Fulgentin, s. 1879 Hämeenkyrössä, k. 1922 Duluthissa Minnesotassa,
- Fanni Aliina, s. 1882 Hämeenkyrössä, k. 1883 Hämeenkyrössä,
- Viktor Matias, s. 1884 Hämeenkyrössä, k. 1962 Hämeenkyrössä,
- Vendla Matilda, s. 1887 Hämeenkyrössä, k. 1957 Kalvolassa ja
- Ellen Lempi, s. 1892 Hämeenkyrössä.
Maria avioitui Taavetti Juuselan (s. 1874 Hämeenkyrössä) kanssa 1896. He muuttivat Pirkkalaan 1901. Taavetti oli hoitajana Pitkäniemen sairaalassa. Kahden vuoden kuluttua he muuttivat Tampereelle, jossa Taavetti toimi poliisina. Perheen matka jatkui 1918 Iittiin. Kaarle muutti 1902 Pirkkalaan. Hän toimi hoitajana Pitkäniemen sairaalassa. Vuosina 1905 - 1907 hän asui Amerikassa, josta kuitenkin palasi Pirkkalaan. Hän ehti myös työskennellä poliisina Tampereella vuodesta 1909 ennen kuin 1910 muutti uudestaan Yhdysvaltoihin.
Vihtori matkusti Amerikkaan 1910. Hän palasi kuitenkin vuoteen 1918 mennessä Parilaan ja asui perheineen myöhemmin Mäkelässä Pertun lähellä. Vendla ja Ellen muuttivat 1905 Pirkkalaan. Vendla suoritti kätilötutkinnon 1910. Hän toimi kätilönä Kalvolassa. Hän avioitui 1924 teurastaja Hugo Poutun (s.1893 Hattulassa, k. 1959 Loimaalla) kanssa. Ellen oli töissä Pitkäniemen sairaalassa. Hän avioitui 1917 ajomies Kalle Virran (s. 1888 Vesilahdella, k. 1957) kanssa. Perhe asui Tampereella.
Ville Mäkelä on 1919 ilmoittanut vuokralautakunnalle haluavansa lunastaa Koskelan torpan. Sopimus syntyikin lautakunnan kokouksessa.