Kun Ketolasta jatketaan pikkutietä eteenpäin, tullaan Kivelään.
Rippikirjoissa on Äärilässä itsellinen Taavetti Vilhelm Juhonpoika Kivelä (s. 1845 Kalkunmäen Filmannilla, k. 1922 Hämeenkyrössä). Hänen vaimonsa oli Karoliina Eufrosyne Efraimintytär (s. 1849 Jumesniemen Pelttarin torpassa, k. 1898 Hämeenkyrössä). Heillä on rippikirjoissa lapset
- Kaarle Johannes (Kalle), s. 1876 Hämeenkyrössä, k. 1944 Nokialla,
- Fanni Alina Laine, s. 1880 Hämeenkyrössä, k. 1962 Tampereella,
- Alfhild Karoliina, s. 1884 Hämeenkyrössä, k. 1946 Tampereella ja
- Taavetti Aleksis, s. 1887 Hämeenkyrössä, k. 1918 Tammisaaren vankileirillä.
Kalle avioitui Sääksmäellä Vilhelmiina Kustaantyttären (s. 1870 Lempäälässä, k. 1913 Pirkkalassa) kanssa. Hänen toinen puolisonsa oli Hilma Hirsimäki (os. Mansner, s. 1881 Pirkkalassa, k. 1949 Nokialla). Perhe asui 1920 Pirkkalan Kankaantaan Penttilässä. Fanni avioitui Tampereella Frans Vihtori Niemisen (s. 1875 Köyliössä, k. 1928 Tampereella) kanssa. Alfhild avioitui Tampereella 1904 Antti Koiviston (s. 1882 Messukylässä, k. 1918 Tammisaaren vankileirillä) kanssa. Toisen avioliiton hän solmi 1925 Kalle Vegeliuksen (s. 1865 Pirkkalassa, k. 1939 Tampereella) kanssa. Poika Taavetin sanotaan olleen punaupseeri.
Vuokralautakunta sai 1919 Taavetti Kivelän ilmoituksen, että hän haluaa lunastaa vuokra-alueensa. Pöytäkirjassa Taavettia sanotaan torppariksi. Hän kirjautti edustajansa kautta pöytäkirjaan, ettei hyväksy torpan siirtoa minnekään. Kauppakirja torpan alueesta solmittiin 1921 Erkkilän perikunnan ja Vilho Mäkelän välillä.
Vilho Mäkelä oli Taavetti ja Eufrosyne Kivelän poika (s. 1869 perheen asuessa Pelttarin torpassa, k. 1942 Hämeenkyrössä). Hän oli ollut renkinä Mouhijärvellä ja Hämeenkyrössä. Vuonna 1892 hän oli avioitunut Hilma Sofia Joosepintyttären (s. 1871 Suodenniemellä, k. 1921 Pirkkalassa) kanssa. Perhe oli asunut itsellisenä Tuokkolan kylässä. 1911 he muuttivat Pirkkalaan. Vilholla ja Hilmalla oli lapset
- Hjalmar Wilhelm, s. 1894 Hämeenkyrössä, k. 1958 Nokialla,
- Wäinö Aleksi, s. 1897 Pirkkalassa, k. 1936 Pirkkalassa,
- Tyyne Maria, s. 1899 Hämeenkyrössä, k. 1958 Nokialla,
- Lyydi Sofia, s. 1901 Hämeenkyrössä, k. 1935 Nokialla ja
- Toivo Antero, s. 1907 Hämeenkyrössä, k. 1991 Nokialla.
Vilho Mäkelä tuli 1921 Haukijärvelle poikansa Toivon kanssa. Tämä muutti 1926 Pohjois-Pirkkalaan. Toivo avioitui 1938 Ailin (os. Mäenpää, s. 1908 Loviisassa, k. 1986 Nokialla) kanssa.
Vuonna 1922 Vilho avioitui toisen kerran. Vaimo oli nimeltään Emma Sofia Koskinen (os. Viitaniemi, s. 1886 Laviassa, k. 1944 Hämeenkyrössä). Tällä oli aiemmasta avioliitosta Anshelm Koskisen (s. 1888 Mouhijärvellä, k. 1918 vankileiriltä vapauduttuaan) kanssa lapset Hilja Matilda (s. 1911 Mouhijärvellä) ja Helmi Helena (s. 1913 Mouhijärvellä, k. 1941 Hämeenkyrössä). Hilja muutti 1931 Tampereelle. Hän avioitui 1952 Sulo Alavan (ennen 1936 Alander, s. 1904 Tampereella) kanssa.
Vilholla ja Emmalla oli lapset
- Jorma, s. 1923 Hämeenkyrössä, k. 1969 Keravalla ja
- Eero, s. 1924 Hämeenkyrössä, k. 1970 Keravalla.
Jorma muutti 1949 Mouhijärvelle. Eero avioitui 1946 Terttu Ryysyläisen (s. 1916 Viipurin maaseurakunnassa, k. 1970 Keravalla) kanssa. He muuttivat 1946 Häijääseen.
Vuonna 1948 Kivelään muuttivat Vihtori (s. 1884 Mouhijärvellä, k. 1955 Hämeenkyrössä) ja Fanny (os. Pohjola, s. 1891 Hämeenkyrössä, k. 1967 Hämeenkyrössä) Koskinen perheineen. Vihtori oli edellä mainitun Anshelm Koskisen veli. Perhe oli lähtöisin Mouhijärveltä. He ostivat Kivelän 1948 tehdyllä kauppakirjalla. Heidän poikansa Reino Koskinen (s. 1922 Mouhijärvellä, k. 1981 Hämeenkyrössä) perheineen ja Pentti Koskinen (s. 1928, k. 1983 Hämeenkyrössä) asuivat Kivelässä. Reinon puoliso (vihitty 1948) oli Sanni (os. Leppikangas, s. 1917 Hämeenkyrössä, k. 1996 Hämeenkyrössä). Reino Koskinen rakensi uuden talon, Pentti Koskinen asui vanhassa Kivelässä.