Sivutie Lehtolaan ja Lehdolle
Ristilä
Ristilä oli Hillulle kuulunut torppa ja sijaitsi metsän reunassa lähellä Jokelaa. Se oli perustettu vuonna 1800. Ristilän torpparina oli vuosisadan vaihteessa Juho Kustaa Antinpoika (s. 1840 Teiskossa, k. 1925). Vaimon Eeva Karoliina Jaakontyttären (s. 1846 Karkussa, k. 1925) lisäksi perheeseen kuuluivat lapset
- Juho Viktor, s. 1865 Kangasalla, k. 1866 Kangasalla
- Iida Matilda, s. 1867 Kangasalla, k. 1926,
- Vilhelmiina Karoliina, s. 1870 Karkussa, k. 1919,
- Hilma Maria, s. 1873 Karkussa, k. 1874,
- Juho Viktor Jokinen, s. 1875, k. 1949 Tampereella,
- Hilma Josefiina, s. 1878, k. 1934 Tampereella,
- Kaarle Kustaa, s. 1881, k. 1951,
- Maria Adolfiina, s. 1883, k. 1883,
- Taavetti Vilhelm, s. 1884, k. 1918 Pirkkalassa,
- Jaakko Emil, s. 1886, k. 1948 Tampereella,
- Tyyne Maria, s. 1890, k. 1964 Vesilahdella ja
- Hilda Johanna, s. 1892, k. 1969 Nokialla.
Iida avioitui 1889 räätäli Kaarle Kustaa Taavetinpoika Virtasen (s. 1865, k. 1918) kanssa. Perhe asui Kierikkalassa. Vilhelmiina avioitui 1902 Kaarle Ahlforsin (s. 1879, k. 1918) kanssa. Perhe, joka käytti sukunimeä Tuomisto, asui Herttualassa. Juho Viktor muutti 1898 Tampereelle. Hän työskenteli kuorma-ajurina. Hänen puolisonsa oli Fanny Teinilä (s. 1878 Tyrväällä, k. 1972 Tampereella). Hilma muutti 1900 Tampereelle. Vuonna 1907 kotonaan asunut Kaarle Kustaa avioitui Aina Maria Aapelintytär Keskisen kanssa. He asuivat myöhemmin Viidanojankulmalla, sukunimenä oli silloin Hakala.
Taavetti Vilhelm avioitui 1907 ollessaan renkinä Haukipäässä Hilda Johanna Isokallion (s. 1883 Laviassa, k. 1970 Porissa) kanssa. He asuivat myöhemmin itsellisinä Heinijärvellä. Perheeseen kuuluivat lapset Katri Signe (s. 1908 Tampereella) ja Tyyne Johanna (s. 1911, k. 1994 Porissa). Perhe muutti 1912 Pirkkalaan. He käyttivät sukunimeä Jokinen. Jaakko Emil avioitui 1908 Maria Matilda Isakintytär Kallion (s. 1885 Pomarkussa, k. 1924 Pirkkalassa) kanssa. Jaakko oli tuolloin renkinä Herttualan Ylikeskisellä. He asuivat Ristilässä, kunnes 1912 muuttivat Pirkkalaan. Heillä oli lapset Aina Maria (s. 1908, k. 1909), Aili Johanna (s. 1909), Eerik Matias (s. 1911, k. 1987 Tampereella) ja Eino Mikael (s. 1913 Pirkkalassa). Jaakon toinen puoliso (kuulutettu 1925) oli Alma Lydia Sinisalo (os. Ojanen, k. 1929). Tyyne Maria Ristilä muutti lapsineen 1937 Vesilahdelle. Hän avioitui siellä Frans Mäkisen kanssa. Hilda avioitui Lauri Ahlqvistin (s. 1894, k. 1954 Nokialla) kanssa ja asui perheineen Nokialla.
Hämeenkyrön historian II osan mukaan torppa on ollut olemassa vuoteen 1937. Vuoden 1910 maanviljelystiedustelun mukaan siihen on kuulunut maata 3,4 hehtaaria ja siellä on ollut hevonen ja lehmä.
Luukonmäki (Luukkanen)
Luukkasen tila (Luukonmäki) on perustettu 1950 entisen Jokelan torpan lähelle. Sen asukkaat olivat Tuomas (s. 1900 Vpl Pyhäjärvellä, k. 1974) ja Anna-Kaisa (os. Ijäs, s. 1905 Vpl Pyhäjärvellä, k. 1974) Luukkanen sekä heidän poikansa Kalervo (s. 1927 Vpl Pyhäjärvellä, k. 1981). Ennen oman talon valmistumista perhe asui seppä Jokisen entisessä mökissä ja Pakkasella.
Kalervo avioitui 1950 Raisa Saulamon (s. 1923 Salmissa, k. 2008) kanssa. Perheeseen kuului kaksi poikaa. Tila siirtyi 1958 Kalervo Luukkasen omistukseen. Päärakennus on rakennettu 1951. Tila on edelleen suvulla.
Kalervo Luukkanen toimi monissa kunnallisissa luottamustoimissa, maamiesseurassa ja karjalaisten omissa järjestöissä. Raisa Luukkanen työskenteli opettajana Haukijärven kansakoulussa.
Luukkasen talo 1951 tai 1952. Kuvan omistaa Ari Luukkanen.
Jokela
Kun kuljetaan tietä vielä eteenpäin, tulee vastaan kaksi torpan paikkaa Ristilä ja Jokela. Kummankaan rakennuksia ei ole ollut pystyssä vuosikymmeniin. Jokela oli Hillun torppa ja se on sijainnut suunnilleen nykyisen Luukkasen kohdalla. Se oli perustettu vuonna 1831. Vuosien 1891 - 1901 rippikirjaan on merkitty torppari Mikko Alfred Mikonpoika (s. 1855, k. 1901), hänen vaimonsa (vihitty 1887) Josefiina Juhontytär (s. 1868 Suodenniemellä, k. 1939 Tampereella) ja lapset
- Ida Maria, s. 1888,k. 1984 Tampereella,
- Kalle Alfred, s. 1892, k. 1965 Tampereella ja
- Tyyne Matilda, s. 1899, k. 1994 Tampereella.
Mikko Mikonpoika oli kotoisin Valkaman torpasta Mustajärven rannalta. Josefiina oli syntynyt Suodenniemellä, mutta asui nuoruutensa Lamminsivun torpassa. Fiina Jokela piti vuosina 1908 - 1910 pientä maakauppaa Pertulla Parilassa.
Ida Maria muutti 1909 Pirkkalaan. Hän avioitui Kustaa Järvensivun (s. 1886 Pirkkalassa, k. 1927 Tampereella) kanssa. Tämä oli talollinen Pirkkalan Korvolan kylästä. Myöhemmin perhe asui Tampereella. Josefiina ja Kalle vaimonsa Aliinan (os. Leppänen, s. 1893 Viljakkalassa, k. 1953 Tampereella) kanssa asuivat 1918 Akaassa. Vuoteen 1920 mennessä he olivat muuttaneet Pispalaan, jossa myös Tyyne tuolloin asui. Myöhemmin Josefiina ja Tyyne muuttivat Tampereelle. Kalle ja Aliina perheineen asuivat 30-luvulla edelleen Pispalassa. Josefiina työskenteli Tampereella asuessaan ompelijana, Tyyne oli ammatiltaan vaatetustyöntekijä.
Juho Välimäen (s. 1887, k. 1918 Karkun rintamalla) perhe asui todennäköisesti Jokelassa muutaman vuoden 1910-luvun lopussa. Perheeseen kuuluivat vaimo Vilhelmiina Taavetintytär Hietamäki (s. 1882 Parkanossa) sekä lapset Eero (s. 1907 Parkanossa), Emma (s. 1910), Väinö (s. 1912), Aina (s. 1914) ja Eeva (s. 1917). Juho oli muonarenkinä Hillulla.
Jokelassa pidettiin 1927 huutokauppa, jossa myytiin irtaimistoa poismuuton vuoksi. Huutokaupasta ilmoitti Väinö Mäensivu, joten on mahdollista, että torppa oli saanut muutamaksi vuodeksi uudet asukkaat.
Vuosien 1929 - 1930 maataloustiedustelun mukaan Jokela oli vuokrattuna Frans Lehdolle. Lehdon perhe asui siellä ennen oman talon valmistumista. Hämeenkyrön historia-teoksen mukaan Jokela on ollut olemassa vuoteen 1936 saakka.
Alhorinne (Mäkelä)
Vähän matkaa Lehdolta eteenpäin tien vasemmalla puolella, vastapäätä Simpuksi kutsuttua maakaistaletta on talo, jossa on ollut useita asukkaita. Talon on rakentanut Viljo Lehto sodan jälkeen. Hän muutti perheineen kuitenkin pian Kyröskoskelle. 1950- ja 1960-luvuilla talossa asui Armas (s. 1925, k. 1979) ja Rauha (s. 1927) Mäkelän perhe, johon kuului neljä poikaa ja kolme tytärtä. Perhe tuli Hämeenkyröön Kiikoisista.
Lehto
Kun tietä jatketaan eteenpäin, saavutaan sen oikealla puolella olevan pienen talon luokse. Siinä asui Frans Fredrik Lehto (s. 1892 Laviassa, k. 1981) perheineen. Hänen vaimonsa oli Iida (os. Vekurinmäki, s. 1896 Multialla, k. 1974) ja heillä oli neljä lasta:
- Viljo s. 1919, k. 2005,
- Veikko, s. 1925,
- Kaija s. 1927, k. 1992 ja
- Tuomo, s. 1934, k. 1986 Tampereella.
Frans Lehto oli ammatiltaan työmies. Hän kaivoi lapiolla ojia ja teki niitä töitä, joita tuon ajan maaseudulla oli tarjolla. Perhe asui ilmeisesti ensin Kalkunmäessä, sitten Töllinmäessä Heinijärvellä vuodesta 1922. Jokelaan he muuttivat vuoden 1927 aikoihin. Oma talo lienee valmistunut vuoden 1936 aikaan Peltolan maalle. Rakentamislupa oli ilmeisesti aluksi suullinen, kauppakirja Lehdon tilasta on tehty 1949.
Viljo avioitui 1947 Helka Putkosen (s. 1923 Viipurin mlk, k. 2002) kanssa ja perhe asui Kyröskoskella. Veikko muutti Kankaanpäähän ja Tuomo Tampereelle. Kaija avioitui Onni Puntalan (s. 1929, k. 1992) kanssa ja perhe asui Heinijärvellä.
Frans Lehto 50-luvun lopussa. Kuva on Mirjam Haukipään kokoelmista.