Tällä kertaa hiukan siitä, mitä vuoden 1910 maataloustiedustelu kertoo maanviljelyskoneista ja karjasta.
Koneissakin Pakkanen oli ylivoimainen. Kylvökoneita kartanossa oli viisi, niittokoneita kolme, hevosharavia kolme ja puimakoneita yksi. Höyrykoneitakin löytyi kaksi kappaletta. Koneet olivat hevosvetoisia, traktoreita ei vielä ollut käytössä. Mihin höyrykoneita tarvittiin? Pakkasella oli meijeri, ehkä siellä oli sellainen käytössä. Kukaties höyrykone toimi myös puimakoneen voimanlähteenä. Niittokoneita, hevosharavia tai puimakoneita oli myös Pertulla, Peltoniemessä, Erkkilässä, Tiipiällä, Kallioniemessä ja Ojaniemessä, toki kutakin konetta vain yksi taloa kohti. Torpista Mustajärvenkulman Palomäessä oli niittokone, samoin Yliviidanojalla, Haukipäässä niittokone ja puimakone ja Metsäkirmolla puimakone.
Eri-ikäisiä hevosia Pakkasella oli 59, lehmiä ja nuorta karjaa 125, lampaita 20, sikoja yhdeksän, vuohia kahdeksan ja siipikarjaa 36 kappaletta. Muiden talojen ja torppien eläinmäärät olivat paljon pienempiä. Enemmän kuin yksi hevonen oli Alaviidanojalla, Metsäraukolassa, Mäkelässä, Haukipäässä, Kahilassa, Metsäkirmolla, Pertulla, Erkkilässä, Peltoniemessä, Kallioniemessä, Ojaniemessä, Tiipiällä ja Ihantolassa. Lehmiä muilla tiloilla oli korkeintaan 10.
Mielenkiintoinen on myös tuo oikean reunan Muistutuksia-sarake. Sinne on kirjattu ainakin tieto siitä, vietiinkö tilalta maitoa meijeriin. Pakkasella oli tuohon aikaan oma meijeri. Ei ole tiedossa, ottiko se vastaan maitoa myös muilta tiloilta. En osaa arvioida edellyttikö edellisvuoden 2070 kilogramman vointuotanto lisämaitoa kylältä. Vain Tiipiän kohdalla on merkintä siitä, että maito vietiin osuusmeijeriin. Muita maitoa meijeriin vieneitä olivat Yliviidanoja, Metsäraukola, Mäkelä ja Haukipää. Isompia kotona tuotettuja voimääriä olivat Alaviidanojan 150 kg, Valkaman 100 kg, Pertun 130 kg, Peltoniemen 120 kg, Erkkilän 150 kg, Ojaniemen 120 kg ja Ihantolan 120 kg. Näissä taloissa maito siis kirnuttiin voiksi kotona.