Alivänrikki, myöhemmin sotilasvirkatalojen tarkastaja Josef Edvard Richter osti Pakkasen tilan 1857. Myös Parilan Parri siirtyi pian hänen omistukseensa, samoin Kalkunmäen Märrille aiemmin kuulunut Poikkimetsämaa. Suojan tila on liitetty Pakkaseen 1903. Pakkanen olikin Hämeenkyrön suurimpia tiloja.
Ilmoitus Hämeenkyrön Lehdessä 4.10.1895, lähde Historiallinen Sanomalehtikirjasto
Torppia Pakkasella ei alunperin ollut, mutta 1800-luvun loppupuolella niitä perustettiin Parrin entisille maille. Suojan mukana tuli Selkeen torppa. Lisäksi iso joukko mäkitupalaisia ja muonarenkejä perheineen asui kartanon mailla. Myös palvelusväkeä oli paljon. Heitä asui Pakkasen pihapiirin rakennuksissa ja Suojalla.
Josef Edvard Richter oli syntynyt 1829 Turussa. Hänen vaimonsa Fredrika Vilhelmina Steiner (s. 1832 Vaasassa) kuoli vuonna 1889. Richtereillä oli lapset
- Aina Karolina, s. 1855 Kakskerrassa, k. 1883,
- Sigrid Helena, s. 1858, k. 1936 Helsingissä,
- Hedvig Sofia, s. 1860, k. 1944,
- Paul Kristoffer, s. 1861, k. 1943,
- Bertha Viktoria, s. 1864, k. 1921 ja
- Jenny Olivia, s. 1868, k. 1960.
Rouva Richterin muistokirjoitus. Julkaistu Tampereen Sanomissa 27.2.1889. Lähde: Historiallinen sanomalehtikirjasto
Aina Richter avioitui 1882 Kyröskosken tehtaan johtajan August Nybergin (s. 1830 Kärkölässä, k. 1889) kanssa, mutta kuoli jo seuraavana vuonna. Hedvig Sofia avioitui 1880 protokollasihteeri K.S.G. Estlanderin (s. 1837 Helsingissä, k. 1883 Helsingissä) kanssa ja muutti Helsinkiin. Estlanderin kuoltua Hedvig avioitui Oskar Fredrik Gyllingin (s. 1843 Helsingissä, k. 1908 Ikaalisissa) kanssa. Hedvigin valtiopäivätanssiaispuku on säilynyt kansallismuseon kokoelmissa.
Paul Kristoffer valmistui Suomen polyteknillisestä opistosta 1882. Hämeenkyrön muuttaneiden luettelossa on merkintä, että siviili-insinööri Paul Kristoffer Richter muutti 1902 Pohjois-Amerikkaan, jossa hän rippikirjan mukaan oli oleskellut jo aiemminkin ja myös avioitunut siellä. Eräiden lähteiden mukaan hänen vaimonsa oli Evelyn Elisabeth Cook (s. 1867). Paul Richter toimi liikemiehenä Chicagossa. Eläkepäivinään hän asui perheineen San Marinossa Kaliforniassa. Paul omisti Pakkasen kartanon vuosina 1900 - 1905. Koska hän kuitenkin oli enimmäkseen Amerikassa, Sigrid huolehti tilan hoidosta.
Bertha muutti Helsinkiin. Hän avioitui Fredrik Sohlbergin (s. 1864 Pohjan pitäjässä, k. 1916 Sortavalan maalaiskunnassa) kanssa. Jenny vihittiin 1896 forstmestari (metsänhoitaja) Gustav Oskar Timgrenin (s. 1862 Kemin maalaiskunnassa, k. 1927 Kurussa) kanssa ja hän muutti Helsinkiin. Jenny Richter toimi myös valokuvaajana, usein nimellä Vivi Richter. Timgrenien poika Helmer (s. 1901, k. 1986) toimi metsäpäällikkönä Kyrolla vuosina 1929 - 1966. Hän oli koulutukseltaan agronomi ja oli joitakin kuukausia Pakkasen tilanhoitajana vuosina 1928 ja 1929. Hän on myös kirjoittanut kaksi kartanon historiaa käsittelevää kirjasta.
Richterien merkitys Haukijärven kansakoulun perustamiselle oli suuri. Aina Richter edisti Kyröskosken kansakoulun perustamista. Maatalouden uudet menetelmät levisivät kartanon kautta ympäristöön. Myös kartanossa vietetyt juhlat ja vieraita kieliä puhuneet vieraat tekivät vaikutuksen oman aikansa kansanihmisiin.
J.E. Richter muutti Helsinkiin 1906 yhdessä tyttärensä Sigridin kanssa. Josef Edvard Richter kuoli 1910 ja hänet haudattiin Hämeenkyrön kirkon lähellä olevaan sukuhautaan.
Kuvassa Fredrik Sohlberg, Paul Richter ja Gustav Estlander metsästysretkelle lähdössä. Vapriikin kuva-arkisto. Satakunnan Sanomat kertoi, että vuonna 1909 läänin kuvernööri myönsi Gustav Estlanderille luvan kaataa kolme uroshirveä.