Viime viikolla huomasin, että arkistolaitos on digitoinut Kyröspohjan isojakoon liittyvän kartan, joka koskettaa myös Haukijärveä. Aikani karttaa ihmeteltyäni tulin siihen tulokseen, että se esittää Haukijärventien vartta Herttualan rajalta aina Mustasillalle asti. Joskus olen näissä teksteissä miettinyt, oliko tien varrella asutusta aiemmilla vuosisadoilla. Karttaan ei asumuksia ole merkitty. Tietä näyttäisivät 1700-luvun lopussa reunustaneen vain metsä ja niityt.
Mutta mennäänpä nimiin. Ne löytyvät karttaa seuraavilta sivuilta. Numeroilla 136 ja 137 on Kirvesjärven perkoota. Sitten numerot 138 - 141 tuovat jonnekin, jonka arkistolaitos näyttää tulkinneen Lammanmaaksi, mutta joka joissakin luettelon nimissä voisi olla myös Lomman (niitty tai perkoo). Vaikka olen noilta kulmilta lähtöisin, on nimi ihan outo. Pitää yrittää sitä jäljittää. Mutta jatketaan matkaa. 144 - 149 viittaavat Heinoon alueeseen. Ja Mustasuolle tullaan sen jälkeen, numeroissa 150 - 158.
Isojaossa tehtiin myös aluevaihtoja eri talojen kesken. Tuossa yhteydessä ilmeisesti Herttualan ja Kyröspohjan sekä Kalkunmäen ja Kyröspohjan talojen välillä. Esimerkiksi alue, jolle myöhemmin syntyi Salomäen talo, näyttäisi isojaossa siirtyneen Kyröspohjasta Kalkunmäkeen.
Vielä hiukan nimistä. Itselleni oli yllätys,että Korsu (joka tosin on Herttualan puolella) on noin vanha nimi. Mikähän lienee nimen alkuperä? Että Mustasilta on vanha nimi, ei varsinaisesti ole yllätys. Heinoo sen sijaan on. Olin kuvitellut, että nimi tulisi Heinon perheestä. Ehkä onkin päinvastoin. Perhe sai nimensä paikasta, jossa asui.