Ihmettelin joskus ilmoitusta, jossa Palomäessä asunut puuseppä K. Voutilainen etsi puusepäntöitä. Jos olisin vähän nähnyt vaivaa, olisin toki sivustolta löytänyt vastauksen siihen, kuka puuseppä oli. Fanni Mustajärvi avioitui Kalle Voutilaisen kanssa. Vanhoja lehtiä selatessani törmäsin ilmoitukseen uudestaan ja päätin ottaa selvää, mitä lähteet tietävät Voutilaisesta. Kuinka pitkään hän asui Mustajärvenkulmalla, sitä eivät lehtitiedot kerro. Kenties vain kuukausia, korkeintaan kuitenkin vuoteen 1923.
Kalle Voutilainen syntyi joulukuun lopussa 1888 Kuopion maaseurakunnassa. Hänen vanhempansa olivat mäkitupalaisia Ryönän kylässä. Hän oli perheen neljäs lapsi. Hän sai vielä kaksi nuorempaa sisarusta. Kalle kävi kansakoulun. Ripille hän pääsi 1904. Samana vuonna hänen isänsä kuoli. 1906 seurasi muutto Helsinkiin. Helsingin kirkonkirjoja ei ole vielä digitoitu tuolta ajalta, joten emme saa tietää, kenen luokse hän meni asumaan. Jossain vaiheessa hän pääsi puusepän oppiin, sillä Helsingin Sanomat kertoi helmikuussa 1917, että puuseppä Kalle Voutilainen ja Fanny Matilda Mustajärvi oli vihitty. Fanni oli muuttanut ensin Pirkkalaan, missä oli ollut pesijättärenä Pitkäniemen sairaalassa. Sieltä hän siirtyi Tampereelle. Helsinkiin hän muutti 1913.
Mikä sai nuorenparin tulemaan Hämeenkyröön? Kenties levottomat ajat tai Fannin kaipuu kotiseudulle. Ilmoitus vuodelta 1923 kertoo, että Kalle teki töitään kirkonkylässä. Hän toimi aktiivisesti nuorisoseurassa kuuluen sen johtokuntaan ja esiintyen sen tilaisuuksissa. Myös Fanni oli mukana toiminnassa. Kalle kuului Hämeenkyrön Osuuskaupan hallitukseen. 1926 hän kuitenkin laittoi talonsa myyntiin. Myös osa työvälineistä oli käynyt tarpeettomiksi, sillä hän vaihtoi ammattia.
Hämeenkyrön historian III osa tietää kertoa sivuilla 409 - 410, että hänestä tuli ensin Hämeenkyrön Osuuskaupan Miharin myymälän hoitaja ja 1928 itsenäinen kauppias. Myymälä sijaitsi ensin Sasinahteen puolivälissä ja vuodesta 1938 lähtien uudessa talossa parinsadan metrin päässä siitä. K. Voutilainen & Kumpp. ilmoitti ahkerasti Hämeenkyrön Sanomissa. Ilmeisesti hän jatkoi kauppiaana työuransa loppuun. Kun hän 1965 kuoli, merkittiin ammatiksi kauppias ja asuinpaikaksi Lemmakkala.