Kun palataan Mustajärventielle, kääntyy pian tie oikealle Mustajärven rantaan. Siellä on Metsäkirmo eli Mustajärvi, joka oli aiemmin Herttualan Kirmon torppa. Se oli perustettu 1806 ja itsenäistyi 1919. Perhe käytti Mustajärveä sukunimenä. 1900-luvun alussa torpassa asuivat vaari, torppari Kaarle Kustaa Taavetinpoika (s. 1841, k. 1918), hänen vaimonsa Maria Eveliina Matintytär (os. Poussa, s. 1852, vihitty 1871, k. 1941) sekä lapset
- Hilma Maria, s. 1872, k. 1957,
- Kaarle Aleksius, s. 1874, k. 1935,
- Taavetti Viktor, s. 1876, k. 1965,
- Ida Jusefiina, s. 1878, k. 1960 USA:ssa,
- Fanni (Fanny) Matilda s. 1880, k. 1880,
- Aina Sofia, s. 1883, k. 1970,
- Väinö Matias, s. 1885, k. 1964,
- Fanni Matilda, s. 1887, k. 1983,
- Anna Lydia s. 1890, k. 1890 ja
- Toivo Sakari, s. 1892, k. 1966.
Hilma muutti Tampereelle ja avioitui 1893 Juho Erland Tuomisen (s. 1865, k. 1950) kanssa. Myöhemmin perhe asui naapurissa Koivulassa. Kaarlesta tuli Mustajärven isäntä. Kerrotaan, että hän oli hyvä tanssimaan ja toimi Selma Suomisen kanssa purpurin alkajaparina. Hän kuului Haukijärven kansakoulun johtokuntaan. Taavetti Vihtori avioitui Aina Peltoniemen (s. 1883, k. 1970) kanssa. Perhe asui Parilan Järvelässä ja käytti sukunimeä Järvelä. Ida avioitui 1904 Juho (John) Heinosen (s. 1879 Ikaalisissa, k. 1964 USA:ssa) kanssa. Perhe muutti 1909 Amerikkaan, missä Juho Heinonen työskenteli kaivosmiehenä Michiganissa.
Aina työskenteli vuodesta 1914 Pitkäniemen sairaalassa. Hän muutti 1922 Tampereelle. Väinö oli poikamies. Hän asui kotitilallaan ja toimi suutarin ammatissa. Kerrotaan, että hän oli hyvä laulamaan ja osasi myös soittaa huuliharppua. Innokas kalamieskin hän oli. Fanni muutti 1908 pesijättäreksi Pitkäniemen sairaalaan. 1911 hän siirtyi Tampereelle ja edelleen 1913 Helsinkiin. Hän avioitui 1917 Kalle Voutilaisen (s. 1888 Kuopiossa, k. 1965) kanssa. Tämä oli puuseppä, myöhemmin kauppias. Toivon puoliso oli nimeltään Anna Lehtonen (s. 1899 Turussa, k. 1983).
Kaarlen vaimo (vihitty 1892) oli Kustaava Juhontytär Palomäki (s. 1868, k. 1941). Heillä oli lapset
- Aleksi Ernest, s. 1892, k. 1976,
- Arvo Johannes, s. 1894, k. 1977 Kangasala,
- Viljo Paavali (Paavo), s. 1897, k. 1970,
- Tekla Lydia (Lyyli), s. 1899, k. 1928 Suodenniemellä,
- Yrjö Vihtori, s. 1902, k. 1980 Tampereella,
- Senni Kaarina, s. 1905, k. 1910,
- Irja Laina Maria, s. 1907, k. 1910,
- Vilho Ilmari, s. 1910, k. 1994 ja
- Matti Lenni Mikael, s. 1912, k. 1939 sodassa.
Aleksista tuli Palomäen isäntä. Arvo avioitui (kuulutettu 1928) Martta Erkkilän (s. 1894, k. 1975 Tampereella) kanssa. Heille syntyi poika ja tytär. Paavo perheineen asui Koivumäen tilalla Jumesniemessä. Hänen vaimonsa oli Iida (os. Haapaniemi, ent. Lehtiniemi, s. 1893, k. 1970). Perheeseen syntyi kaksi poikaa ja tytär. Lyyli avioitui Viljo Uusikulkun (s. 1903 Suodenniemellä, k. 1983 Suodenniemellä) kanssa. Hän kuoli pian avioitumisensa jälkeen. Yrjön puoliso oli Toini (os. Rissanen, s. 1915 Sortavalassa, k. 1986 Tampereella). Yrjö asui perheineen Ikaalisissa ja Tampereella. Hänellä oli tytär. Perheeseen kuului myös kasvattipoika.
Vilho asui kotitilaansa. Hänen puolisonsa (vihitty 1948) oli Irja (os. Laine, s. 1921, k. 2000). Heille syntyi kolme poikaa. Vilho harjoitti vähän aikaa ennen sotaa kuorma-autoliikennettä. Hänen omistamansa auto kuljetti maitoa Laitilan meijeriin. Autoa ajoivat Väinö Peltomäki ja Niilo Järvinen. Auto joutui sodan puhjettua armeijan käyttöön. Vilho Mustajärvi kuului 50-luvun lopussa lastenkodin maatilan hoitokuntaan.
Matti avioitui (kuulutettu 1938) Kerttu Aallon (s. 1916, k. 2009) kanssa. Tämä oli kotoisin Herttualasta. Perheeseen kuuluivat poika Rauno ja tytär Mirjami, joka syntyi vasta isänsä kuoleman jälkeen. Perhe asui Herttualassa.
Vilho ja Matti Mustajärvi ostivat tilan vanhemmiltaan 1934 tehdyllä kauppakirjalla. Tila jaettiin 30-luvulla Vilhon ja Matin kesken. Tilat ovat edelleen suvulla.
Metsäkirmon maalla on tehty löytöjä kahdesta kivikautisesta asuinpaikasta. Esineistöä on löytänyt ainakin Kaarle Mustajärvi 1898. Lehtitiedon mukaan eläkeläinen Kaarlo Mustajärvi löysi 1912 pellosta ruskehkoa liusketta olleen keihäänkärjen, jonka hän lahjoitti Satakunnan museolle Poriin.
Mustajärven perhettä talon edustalla. Kuva kuuluu Jorma Ala-Maakalan kokoelmiin.