Kun palataan Mustajärventielle, kääntyy pian tie oikealle Mustajärven rantaan. Siellä on Metsäkirmo eli Mustajärvi, joka oli aiemmin Herttualan Kirmon torppa. Se oli perustettu 1806 ja itsenäistyi 1919. Perhe käytti Mustajärveä sukunimenä. 1900-luvun alussa torpassa asuivat vaari, torppari Kaarle Kustaa Taavetinpoika (s. 1841 Hämeenkyrössä, k. 1918 Hämeenkyrössä), hänen vaimonsa Maria Eveliina Matintytär (os. Poussa, s. 1852 Hämeenkyrössä, vihitty 1871, k. 1941 Hämeenkyrössä) sekä lapset
- Hilma Maria, s. 1872 Hämeenkyrössä, k. 1957 Hämeenkyrössä,
- Kaarle Aleksius, s. 1874 Hämeenkyrössä, k. 1935 Hämeenkyrössä,
- Taavetti Viktor, s. 1876 Hämeenkyrössä, k. 1965 Hämeenkyrössä,
- Ida Jusefiina, s. 1878 Hämeenkyrössä, k. 1960 USA:ssa,
- Fanni (Fanny) Matilda s. 1880 Hämeenkyrössä, k. 1880 Hämeenkyrössä,
- Aina Sofia, s. 1883 Hämeenkyrössä, k. 1970,
- Väinö Matias, s. 1885 Hämeenkyrössä, k. 1964 Hämeenkyrössä,
- Fanni Matilda, s. 1887 Hämeenkyrössä, k. 1983 Hämeenkyrössä,
- Anna Lydia s. 1890 Hämeenkyrössä, k. 1890 Hämeenkyrössä ja
- Toivo Sakari, s. 1892 Hämeenkyrössä, k. 1966.
Hilma muutti Tampereelle ja avioitui 1893 Juho Erland Tuomisen (s. 1865, k. 1950 Hämeenkyrössä) kanssa. Myöhemmin perhe asui naapurissa Koivulassa. Kaarlesta tuli Mustajärven isäntä. Kerrotaan, että hän oli hyvä tanssimaan ja toimi Selma Suomisen kanssa purpurin alkajaparina. Hän kuului Haukijärven kansakoulun johtokuntaan. Taavetti Vihtori avioitui Aina Peltoniemen (s. 1883 Hämeenkyrössä, k. 1970 Hämeenkyrössä) kanssa. Perhe asui Parilan Järvelässä ja käytti sukunimeä Järvelä. Ida avioitui 1904 Juho (John) Heinosen (s. 1879 Ikaalisissa, k. 1964 USA:ssa) kanssa. Perhe muutti 1909 Amerikkaan, missä Juho Heinonen työskenteli kaivosmiehenä Michiganissa.
Aina työskenteli vuodesta 1914 Pitkäniemen sairaalassa. Hän muutti 1922 Tampereelle. Väinö oli poikamies. Hän asui kotitilallaan ja toimi suutarin ammatissa. Kerrotaan, että hän oli hyvä laulamaan ja osasi myös soittaa huuliharppua. Innokas kalamieskin hän oli. Fanni muutti 1908 pesijättäreksi Pitkäniemen sairaalaan. 1911 hän siirtyi Tampereelle ja edelleen 1913 Helsinkiin. Hän avioitui 1917 Kalle Voutilaisen (s. 1888 Kuopiossa, k. 1965 Hämeenkyrössä) kanssa. Tämä oli puuseppä, myöhemmin kauppias. Toivon puoliso oli nimeltään Anna Lehtonen (s. 1899 Turussa, k. 1983).
Kaarlen vaimo (vihitty 1892) oli Kustaava Juhontytär Palomäki (s. 1868 Hämeenkyrössä, k. 1941 Hämeenkyrössä). Heillä oli lapset
- Aleksi Ernest, s. 1892 Hämeenkyrössä, k. 1976 Hämeenkyrössä,
- Arvo Johannes, s. 1894 Hämeenkyrössä, k. 1977 Kangasala,
- Viljo Paavali (Paavo), s. 1897 Hämeenkyrössä, k. 1970 Hämeenkyrössä,
- Tekla Lydia (Lyyli), s. 1899 Hämeenkyrössä, k. 1928 Suodenniemellä,
- Yrjö Vihtori, s. 1902 Hämeenkyrössä, k. 1980 Tampereella,
- Senni Kaarina, s. 1905 Hämeenkyrössä, k. 1910 Hämeenkyrössä,
- Irja Laina Maria, s. 1907 Hämeenkyrössä, k. 1910 Hämeenkyrössä,
- Vilho Ilmari, s. 1910 Hämeenkyrössä, k. 1994 Hämeenkyrössä ja
- Matti Lenni Mikael, s. 1912 Hämeenkyrössä, k. 1939 sodassa.
Aleksista tuli Palomäen isäntä. Arvo avioitui (kuulutettu 1928) Martta Erkkilän (s. 1894 Hämeenkyrössä, k. 1975 Tampereella) kanssa. Heille syntyi poika ja tytär. Paavo perheineen asui Koivumäen tilalla Jumesniemessä. Hänen vaimonsa oli Iida (os. Haapaniemi, ent. Lehtiniemi, s. 1893 Hämeenkyrössä, k. 1970 Hämeenkyrössä). Perheeseen syntyi kaksi poikaa ja tytär. Lyyli avioitui Viljo Uusikulkun (s. 1903 Suodenniemellä, k. 1983 Suodenniemellä) kanssa. Hän kuoli pian avioitumisensa jälkeen. Yrjön puoliso oli Toini (os. Rissanen, s. 1915 Sortavalassa, k. 1986 Tampereella). Yrjö asui perheineen Ikaalisissa ja Tampereella. Hänellä oli tytär. Perheeseen kuului myös kasvattipoika.
Vilho asui kotitilaansa. Hänen puolisonsa (vihitty 1948) oli Irja (os. Laine, s. 1921 Hämeenkyrössä, k. 2000 Hämeenkyrössä). Heille syntyi kolme poikaa. Vilho harjoitti vähän aikaa ennen sotaa kuorma-autoliikennettä. Hänen omistamansa auto kuljetti maitoa Laitilan meijeriin. Autoa ajoivat Väinö Peltomäki ja Niilo Järvinen. Auto joutui sodan puhjettua armeijan käyttöön. Vilho Mustajärvi kuului 50-luvun lopussa lastenkodin maatilan hoitokuntaan.
Matti avioitui (kuulutettu 1938) Kerttu Aallon (s. 1916 Hämeenkyrössä, k. 2009 Tampereella) kanssa. Tämä oli kotoisin Herttualasta. Perheeseen kuuluivat poika Rauno ja tytär Mirjami, joka syntyi vasta isänsä kuoleman jälkeen. Perhe asui Herttualassa.
Vilho ja Matti Mustajärvi ostivat tilan vanhemmiltaan 1934 tehdyllä kauppakirjalla. Tila jaettiin 30-luvulla Vilhon ja Matin kesken. Tilat ovat edelleen suvulla.
Metsäkirmon maalla on tehty löytöjä kahdesta kivikautisesta asuinpaikasta. Esineistöä on löytänyt ainakin Kaarle Mustajärvi 1898. Lehtitiedon mukaan eläkeläinen Kaarlo Mustajärvi löysi 1912 pellosta ruskehkoa liusketta olleen keihäänkärjen, jonka hän lahjoitti Satakunnan museolle Poriin.
Mustajärven perhettä talon edustalla. Kuva kuuluu Jorma Ala-Maakalan kokoelmiin.