Pari viikkoa sitten kirjoittelin Lopotista. Katsoin Nimisampo-palvelusta Lopotti-nimisiä paikkoja. Niitä löytyi Suomesta ja luovutetusta Karjalasta yhteensä 108 kappaletta. En tiedä, kuinka virallisia nimet ovat. Ainakin Kotuksen Nimiarkistossa voi olla myös epävirallisesti käytettyjä nimiä. Luettelossa on taloja, peltoja, kyliä, kulmakuntia, kaupunginosia ym. Maantieteellisesti nimet keskittyvät Itä-Suomeen ja Karjalaan. Muutamia on myös Keski-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Jos tunnetumpaa esikuvaa Mustajärvenkulman Lopotille etsii, tulee lähinnä mieleen kaupunginosa Viipurissa, se on voinut jossain vaiheessa olla esillä lehdissä.
Mustajärvenkulmalta jatketaankin. Taannoin oli puhetta Virran mökistä Kallioniemen ja Keskisen välissä. Sen jälkeen löytyi muistitietoa (kiitos tiedoista!), että mökissä on asunut Frans Evert Ahosen veli. Tieto sai minut tarkistamaan, olisiko hänellä ollut Ville-nimistä veljeä. Ei ollut, mutta Taavetti Vihtori löytyi. Hän syntyi 1863, jolloin vanhemmat Taavetti Juhonpoika ja Eeva Heikintytär (myöhemmin Keskinen) asuivat vielä Maurilla. Mahdollisesti Taavetti Vihtori ei koskaan asunutkaan Keskisellä, sillä hän oli ensin Maurilla renkinä ja muutti sitten Mouhijärvelle. Olisiko hän voinut asua Virralla? Käytettävissä olevat lähteet liittävät hänet vahvasti Hahmajärvelle. Siellä hän asui 1919 henkikirjan mukaan ja siellä hän asui vielä kuollessaan 1941. Hänen sukunimensä oli Tuominen. On kuitenkin pieni mahdollisuus, että hän olisi asunut Pukarassa 1920-luvun loppupuolella. Hänellä nimittäin oli Alli Kerttu-niminen tytär ja samanniminen henkilö Pukarasta avioitui 1928. Lisäksi joku Taavetti Tuominen on saanut 1922 lainhuudon tilalleen Pukarassa. Taloa rakentaessaan hän olisi voinut asustella Virralla vähän aikaa.
Myös toinen veli Kaarle Erland Keskinen on mahdollinen Virralla asuja. Hänen tiedetään henkikirjojen mukaan olleen vuokraajana Pukaran Ruskeella vielä 1919. Hänen on kuitenkin täytynyt muuttaa sieltä pois viimeistään 20-luvun puolivälissä, sillä Ruskee myytiin ja sinne tuli uudet asukkaat. Melko pian tämän jälkeen hän muutti Hämeenkyröön, jossa sai yhdessä vaimonsa Hildan kanssa lainhuudon tilalleen Mahnalassa 1929. Henkikirjatietojen mukaan Kalle Keskinen Hämeenkyröstä on omistanut tilan Uusi-Pukarassa suunnilleen 20-luvun puolivälistä lähtien. Aikaikkuna Virralla asumiseen jää kapeaksi, mutta on silti olemassa.
Olisi tietysti mahdollista, että Virran asukki olisi ollut kolmas veli, Ivar Emil. Silloin Virran vaihe ajoittuisi vuosien 1903 ja 1917 väliin, ts. avioliiton solmimisen ja Aholaan muuton väliin. Asiakirjojen mukaan he näyttäisivät asuvan tuohon aikaan Keskisellä ja Iivarin sukunimeksi on merkitty Keskinen. Se ei tosin sulje Virtaa täysin pois. Ville Siren ei siinä tapauksessa voinut olla Virran Ville. Hän tuli perheineen Pukaraan 1914. Jotenkin kuitenkin kuvittelisi, että muistitieto olisi tunnistanut kylässä pitkään asuneen Iivarin.
Arvoitus ei vielä näillä tiedoilla ratkea. Mutta jatketaan, onhan arkistoissa asiakirjoja.