Viimeksi kerroin Edlasta ja kahdesta Kallesta. Tänään hiukan Edlan ja ensimmäisen Kallen lapsista. Heistä kolme eli aikuisikään. Kalle syntyi 1872 vanhempiensa vielä asuessa Laviassa, Tildan syntyessä 1874 he olivat juuri muuttaneet Hämeenkyröön, jossa hänet kastettiin, vaikka perhe olikin vielä kirjoilla Laviassa. Taavetin syntyessa 1876 perhe oli jo virallisestikin hämeenkyröläinen. Peltomaa oli heidän lapsuudenkotinsa.

Kaarle Vihtori lähti 1889 rengiksi Herttualaan. Isänsä kuoleman jälkeen hän asui kolme vuotta kotona Peltomassa. Sen jälkeen hän oli itsellisenä Heinijärvellä kunnes 1896 muutti Pirkkalaan. Siellä hän työskenteli renkinä Haaviston Heikkilässä. Pirkkalassa hän myös avioitui 1899 Eufrosiina Hietamäen kanssa. Tämä oli syntynyt Parkanossa. He käyttivät sukunimeä Peltonen. Hämeenkyröön he muuttivat 1900. Siellä heistä tuli Haukijärven Suojan itsellisiä. Suojalla asuessaan Kalle ja Siina saivat viisi lasta. Matka jatkui 1907 Laitilaan. Sielläkin Kalle merkittiin itselliseksi. Myöhemmin käytettiin ammattinimikettä työmies. Lapsia syntyi kaksi lisää. Laitila oli perheen asuinpaikkana edelleen 1918, kun Kalle kuoli Lappeenrannan vankileirillä. Eufrosiina kuoli 1925.

Matilda Karoliina asui kotonaan avioitumiseensa saakka. 1894 hänet vihittiin Kalkunmäen Suutarlan muonarengin Juho Vihtori Matinpojan kanssa. Tämä oli syntyjään hämeenkyröläinen. Kalkunmäestä he muuttivat Kyröspohjaan, sieltä seuraavana vuonna Hillun Valkamaan ja edelleen Pakkaselle. Muonarengin perheessä oli silloin kaksi lasta. He käyttivät sukunimeä Mäkelä. 1899 matka vei Sarkkilan Pietilän Salon torppaan. Siellä perhe kasvoi kolmella lapsella ennen kuin he muuttivat Muotialan Koonin Holman torppaan 1908. Holmassa he asuivat edelleen 1920. Lapsia siellä syntyi ainakin kaksi. Nähtävästi he käyttivät sukunimenä Mäkelää. Matilda kuoli Muotialassa 1955. Hän oli leski, Juho oli siis kuollut jo aiemmin.

Taavetti Nikodemus merkittiin rippikirjassa itselliseksi Heinijärvelle 1895. Tarkempaa tietoa asuinpaikasta ei ole. Hän muutti Pirkkalaan yhdessä veljensä Kallen kanssa 1896. Hänestä tuli Haaviston Sipilän renki. 1902 hän muutti Kiikkaan. Siellä hänet merkittiin Kulmuntilan Laurilan työmieheksi. 1909 hän palasi Hämeenkyröön. On mahdollista, että hän oppi Kiikassa kellosepän ammattiin. Hänet merkittiin rippikirjaan kellosepäksi Kyröskoskelle. Vielä Kiikassa hän käytti sukunimeä Peltomaa, Hämeenkyrössä hänet kirjattiin Peltosena. 1909 solmittu avioliitto Matilda Maatialan kanssa muutti nimen Maatialaksi. Taavetin vaiheista Haukijärvellä on tietoa sivustolla. Hänen myöhemmät elämänvaiheensa eivät ole lähteistä selvinneet.

 

Lisätietoja