Hän oli isoäitini. En koskaan ajattele häntä mummuna. Mummu on joku, jonka olet tuntenut, joku, jonka sylissä olet istunut, joku, jonka kanssa olet nauranut. Mitään näistä en ole voinut Martan kanssa tehdä, sillä hän kuoli jo 1927. Martasta ei ole säilynyt yhtään valokuvaa, joten en voi oikein edes kuvitella häntä mielessäni. Toki on mahdollista, että hän on mukana jossakin gallerian ryhmäkuvassa, mutta ei häntä ole kukaan tunnistanut.
Tällä kertaa kerron teille sen vähän, mitä Martasta tiedän. Martta syntyi syyskuussa 1900. Ei ole tietoa siitä, missä vanhemmat Samuli ja Matilda tuolloin asuivat. Joka tapauksessa Samuli oli Pakkasella muonarenkinä ja asuinpaikkaan viitannee sana Kukkula, joka näkyy rippikirjassa. Vuonna 1902 perhe muutti pieneen mökkiin Hiirikalliolle. Martta oli perheen kahdeksasta lapsesta kolmanneksi nuorin. Hän varmasti suri, kun näki sisaruksista neljän kuolevan lapsena. Lisäksi veli Artturi kuoli aikuisena Hämeenlinnan vankileirillä. Sen jälkeen Martta oli sisaruksista ainoa, joka oli elossa.
Martta aloitti kansakoulussa 1909. Oppimäärä tuli suoritetuksi 1913. Toisin kuin muille lapsilleen eivät Samuli ja Matilda saaneet Martalle vaate- tai muuta avustusta koulunkäyntiä varten. Ehkäpä heillä oli juuri noina vuosina taloudellisesti hiukan helpompaa. Mitä koulun jälkeen? Hän pääsi ripille 4.6.1916. Hänet merkittiin henkikirjoihin vanhempiensa kanssa. Hän ei näyttäisi lähteneen piikomaan minnekään. Ehkä hän asui kotona, mutta autteli Pakkasella tarvittaessa.
Yllätten Martan nimi tuli esiin Pohjois-Pirkkalan henkikirjasta 1923. Hän asui osoitteessa Hyhky, Simola 17, jonka tarkkaa sijaintia en ole vielä saanut selville. Ajattelen, että se on hän, sillä tuskinpa siellä olisi asunut joku muu samana vuonna syntynyt Martta Sofia Pettersson. Lisäksi Tampereen poliisin osoitekortistosta selviää, että verkatehtaan työntekija Martta Sofia Pettersson, jolla on oikea syntymäaika, muutti Pispalasta kesäkuussa 1923 Tiiliruukinkadulle. Hän muutti alkuvuodesta 1924 Viinikankadulle, ja sieltä uudestaan Pispalaan. Martta näyttää siis asuneen 1920-luvun alkuvuosina Tampereella ja Pispalassa ja olleen tehdastyössä. Kirjansa hän muutti Tampereelle alkuvuodesta 1926.
Kesällä 1925 Martta tuli raskaaksi. Hän ei kuitenkaan avioitunut tyttärensä isän kanssa. Tämän henkilöllisyys ei ole tiedossa, ei myöskään syy, miksi he eivät avioituneet. Martan viimeinen osoite Tampereella oli Kasarmi 9, hätäapuasunto Kalevankankaalla. Voi olla, että hän palasi tehdastyöhön vielä lapsen syntymän jälkeen. Viimeistään talvella 1927 hän kuitenkin sairastui. Keuhkotauti vei hänet ilmeisesti nopeasti. Hänen lyhyt elämänsä päättyi helmikuun alussa 1927. Hänet haudattiin Hämeenkyröön.
Martasta on hyvin vähän suvussa kulkenutta tietoa. Ehkä hänestä ei haluttu puhua, olihan aviottoman lapsen saaminen tuohon aikaan monen mielestä häpeä. Kummittelutarina työväentalolta on säilynyt, samoin kertomus siitä, että valkoinen vartiosotilas Pakkasella olisi yrittänyt ampua hänet. Ehkä kyseessä oli pelottelu. Kuolinsyy oli muistitiedon mukaan lentävä keuhkotauti.
Äitiys ei aina ole ollut auvoista. Surullisetkin tarinat pitää silti kertoa. Hyvää äitienpäivää.