Syyskuussa 1950 tiesi Hämeenkyrön Sanomat kertoa, että tilallisen poika Eino Matias Ihantola Kalkunmäestä ja neiti Lea Kyllikki Pettersson Haukijärveltä oli kuulutettu avioliittoon. Hiukan huvittuneena mietin, mielsikö Eino olevansa tilallisen poika. Ehkä hän olisi pikemminkin sanonut olevansa renki tai työmies. Lea kyllä sai kortteja, joissa häntä kutsuttiin neidiksi, mutta ehkä hänkin olisi kertonut olevansa piika tai palvelija.
Vielä 1800-luvun lopussa kirkollisisa luetteloissa oli lähes pelkästään talollisia, torppareita, mäkitupalaisia, itsellisiä ja irtolaisia. Lapset ja naiset määritettiin isän tai aviomiehen kautta. Talon vanhukset olivat entisiä talollisia. Seuraavan vuosisadan alussa kuitenkin vanha järjestys alkoi murtua. Miehet kävivät rakennustöissä siellä, missä niitä oli tarjolla. Oli pakko hyväksyä titteliksi myös työmies. Naiset ja miehet tekivät töitä teollisuudessa. Pikku hiljaa kirkkokin otti käyttöön nimitykset tehtaalainen tai tehtaan työntekijä. Torpat itsenäistyivät. Niiden uudet omistajat eivät olleet kantatalollisia. Niinpä heitä kutsuttiin tilallisiksi. Kun Juho Tuominen kuoli kuoli, hänet kirjattiin eläkemieheksi Herttualasta.
Vanhoista verokylistä pidettiin sitkeästi kiinni, siksi tuo Kalkunmäki. Piikojen ja renkien kirjaamisesta palveluspaikkojen yhteyteen oli nähtävästi luovuttu. Lea ainakin oli piikonut Herttualassa ennen naimisiin menoaan, mutta kirkon tietojen mukaan hän oli edelleen Haukijärvellä.
Muuttaneissa ei enää 50-luvun alussa käytetty titteleitä, pelkkä nimi riitti. Arvon, aseman tai ammatin kirjaaminen näytti jonkin verran myös vaihtelevan. Ehkä kirjurin mukaan, ehkä sen mukaan, mitä asianomaiset ilmoittivat. Joka tapauksessa maanviljelijä Reino Talonpojan Haukijärveltä ja mekaanikon tytär Meeri Kyllikki Ahlforsin kuulutuksesta ilmoitettiin kirkollisissa. Kirvesmies Eino Kalle Virtanen kuoli vain 38 vuoden iässä.
Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua. Aurinkoista juhannusaikaa!