Tien toisella puolella kallion reunalla Holisevan ahteen lähellä on ollut Kaunisto. Se oli vuonna 1861 perustettu Parrin torppa. Kauniston torppari oli Kaarle (Kalle) Viktor Gabrielinpoika (s. 1853, k. 1926). Hän oli lähtöisin Koiviston torpasta Viidanojankulmalta. Hän oli Hilma Antilan ja Matilda Petterssonin veli. Hänen vaimonsa oli Matilda Juhontytär (s. 1847 Karkussa, k. 1926). He tulivat Kaunistolle 1882. Ilmeisesti he rakensivat pian tämän jälkeen torppaan uuden asuinrakennuksen. Heillä oli lapset
- Kaarle Vihtori, s. 1878 Ylöjärvellä, k. 1905 Mouhijärvellä,
- Jaakko Hjalmar, s. 1883, k. 1928 Helsingissä,
- Juho Emil, s. 1887, k. 1945 Tampereella,
- Aina Matilda, s. 1889, k. 1969 ja
- Lauri Vilhelm, s. 1892, k. 1941 Tampereella.
Kaarle muutti Mouhijärvelle. Jaakko avioitui 1904 Emman (os. Kuusjoki, s. 1877 Ylöjärvellä, k. 1907 Tampereella) kanssa. Perhe asui Pinsiössä Ylöjärvellä. 1906 he muuttivat Tampereelle. Jaakko muutti 1917 Helsinkiin. Hän oli ammatiltaan kirvesmies. Juho avioitui 1907 Maria Josefiina Albertintytär Mikkolan (s. 1879 Mouhijärvellä, k. 1963 Tampereella) kanssa. Tämä oli lähtöisin Tupurlan kylän Mikkolasta Mouhijärveltä. He asuivat 30-luvulla Pispalassa. Aina perheineen asui Hahmajärvelle menevän tien varressa. Lauri Kaunisto kuulutettiin 1917 Karkussa avioliittoon Sigrid Jalosen (s. 1897, k. 1981 Tampereella) kanssa. Perhe asui Pispalassa 30-luvulla. Sigrid oli syntynyt Pukaran Riukulan Norrgårdin torpassa, mutta muuttanut jo lapsena Karkkuun.
Vuonna 1910 torppaan on kuulunut 2,3 hehtaaria maata.
Vuosien 1929 - 1930 maataloustiedustelun mukaan Kaunisto oli Vihtori Niemen (s. 1897) palkkausmaana. Tämä oli Pakkasella muonarenkinä. Hänellä oli vaimo Ellen (s. 1896) ja kuusi lasta. Lapsista lähteet mainitsevat nimeltä Vienon (s. 1919) ja Viljon (s. 1921). Perhe lienee asunut Haukijärvellä vain vähän aikaa. Vuoden 1930 aikoihin he muuttivat muualle.
Hämeenkyrön historia-teoksen mukaan torppa itsenäistyi 1931. Talo oli kuitenkin jo 30-luvulla Pakkasen omistuksessa. Vuonna 1937 taloon muutti Huittisista tullut Vuoren perhe. He muuttivat jo seuraavana vuonna Rantalaan. Kaunistolla kerrotaan olleen yksi huone ja keittiö, jonka leivinuuni oli ainoa lämmönlähde talossa. Talvisaikaan talo oli kylmä.
Sodan jälkeen asukkaina oli omaa taloaan rakentaneita karjalaisia (Antti Matikainen perheineen). Talo paloi vuonna 1947.
Vuoren perhettä Kaunistolla: Laina Vuori sekä lapsista Jaakko ja kaksoset. Kuvan omistaa Pirkko-Liisa Murtola.