Seuraava rakennus on kartassa nimeltään Nieminen. Siitä voisi päätellä, että kyseessä on entinen Niemen torppa joka on perustettu 1854. Koko Kelhäjärven rannan asutusta on sanottu Niemenkyläksi. Torpassa asuivat vuosisadan vaihteessa torppari Kustaa Adolf Juhonpoika (s. 1844 Suoniemellä, k. 1897 Hämeenkyrössä), hänen vaimonsa Johanna Kustaava Eliaksentytär (s. 1842 Karkussa, k. 1913 Hämeenkyrössä) ja lapset
- Kaarle Kustaa, s. 1869 Suoniemellä, k. 1897 Hämeenkyrössä,
- Aina Vilhelmiina, s. 1873 Hämeenkyrössä, k. 1959 Mouhijärvellä,
- Frans Viktor, s. 1876 Hämeenkyrössä, k. 1959 Hämeenkyrössä,
- Hilma Matilda, s. 1880 Hämeenkyrössä, k. 1965 Karjaalla,
- Ida Maria, s. 1884 Hämeenkyrössä, k. 1961 Mouhijärvellä ja
- Fanni Johanna, s. 1886 Hämeenkyrössä, k. 1942 Hämeenlinnassa.
Aina avioitui 1899 karkkulaisen Kaarle Valtosen (s. 1871 Mouhijärvellä, k. 1934 Mouhijärvellä) kanssa. He asuivat myöhemmin Ruissalon tilalla Mouhijärven Ryömälässä. Frans Vihtori oli seuraava Niemen torppari. Hän avioitui 1899 Hilma Amalia Malakiantyttären kanssa (s. 1872 Kuotilan Mäkelän torpassa k. 1944 Hämeenkyrössä). Hilma Amalia oli Ida Karoliina Kukkolan ja Ivar Evert Anttilan sisar. Frans Vihtori ja Hilma Amalia Niemen perheeseen kuuluivat lapset
- Frans Malakias, s. 1900 Hämeenkyrössä, k. 1967 Tampereella,
- Lauri Vilhelm, s. 1902 Hämeenkyrössä, k. 2000 Hämeenkyrössä,
- Hilma Johanna, s. 1905 Hämeenkyrössä, k. 1974 Hämeenkyrössä,
- Kalle Erland, s. 1907 Hämeenkyrössä, k. 1986 Hämeenkyrössä ja
- Uuno Erik, s. 1912 Hämeenkyrössä, k. 1995 Ylöjärvellä
Syksyllä 1917 Frans Vihtori osti Lamminkulmalta oman pienen tilan, Niemen. Muutaman vuoden asumisen jälkeen perhe muutti Santamäkeen Viidanojankulmalle, jonka kohdalla perheen vaiheita on esitelty tarkemmin.
Hilma ja Ida muuttivat Mouhijärvelle. Hilma avioitui Mouhijärvellä Kaarle Kivimäen kanssa 1904. Seuraavana vuonna he muuttivat Pirkkalaan. Ida toimi emännöitsijänä Vähä-Tiisalan tilalla Mouhijärvellä. Fanni muutti Ylöjärvelle ja sieltä Tampereelle. Hän avioitui 1913 Tampereella sairaanhoitaja Heikki Viktor Oksin (s. 1877 Hämeenkyrössä, k. 1929 Hämeenlinnassa) kanssa. Tämä asui silloin Turussa, jonne myös Fanni muutti.
Vuonna 1910 torpan pinta-ala oli 3,5 hehtaaria. Torpan rakennuksia lienee ollut olemassa vielä 1930. Vuosien 1929 - 1930 maataloustiedustelun mukaan Niemessä oli vuokraviljelijänä Anton Hautala (s. 1886 Hongonjoella, k. 1941 Hongonjoella), joka oli muonarenkinä Pakkasella. Hänellä oli vaimo Linda (s. 1890, k. 1962 Honkajoella) ja yhdeksän lasta. Nimeltä lapsista on lähteissä mainittu
- Martti, s. 1911, k. 1942 Hongonjoella,
- Laura, s. 1916,
- Lilja, s. 1917,
- Elli,
- Eino, s. 1921, k. 1944 sodassa ja
- Toivo, s. 1923.
Perhe lienee tullut Haukijärvelle 20-luvun puoilivälissä ja muutti pois 1934.
Taloa ei enää ole olemassa.