Länsi-Suomi-lehti kertoi 22.9.1910 seuraavaa: "Kuristustautia liikkuu Hämeenkyrön Haukijärven kulmalla. Useampia lapsia on jo kuollut. Useammissa paikoissa on lapsia monta yhtäaikaa ollut sairaana. Nyt on Hämeenkyrön kunta tuottanut paikkakunnalle erään diakonissan tautia ehkäisemaan." Asia piti  tietenkin tarkistaa tuon vuoden kuolleiden luettelosta (en linkitä, koska SSHY:n jäsensivut ovat maksulliset).

Aika harva varmaan nykyään tietää, mikä tarkoittaa kuristustauti. Se on kurkkumädän toinen esiintymismuoto. Rokotusta tautiin ei vielä 1910 ollut olemassa, mutta melko tehokkkaasti kuolleisuutta vähentävä lääke oli hiljattain keksitty. Oliko sitä kyläläisten - tai mainitun diakonissankaan - saatavilla, on sitten jo toinen kysymys.  Kurkkumätää näyttää liikkuneen Hämeenkyrössä joka vuosi noina aikoina. Vuonna 1909 siihen kuoli kolme lasta, samoin 1911. Heistä kukaan ei ollut Haukijärveltä. Sen sijaan 1910 kylässä kuoli tautiin kuusi lasta, iältään kuuden kuukauden ja  kuuden vuoden väliltä.

Epidemia näyttää tulleen kylään loppukeväällä 1910. Silloin kuoli Kalle Mustajärven viisivuotia tytär. Perhe menetti vielä toisen lapsen, kun kaksivuotias tytär kuoli elokuussa. Myös Juho Söderlingin lapsia kuoli tautiin kaksi, viisivuotias poika ja seitsemän kuukauden ikäinen tytär, molemmat elokuussa. Lisäksi menehtyivät Edvard Mäkelän puolivuotias tytär ja Pakkasella vähän aikaa muonarenkinä toimineen Ville Sirenin viisivuotias tytär kesäkuussa. Useimmille heistä kuolinsyyksi on merkitty kurkkumätä eikä ole tiedossa, oliko heillä kuristustaudin oireita. Koko pitäjässä kurkkumätään menehtyi 21 lasta vuonna 1910.

Toisinaan tahtoo unohtua, miten paljon rokotukset ja lääkkeiden kehitys ovat vähentäneet lapsikuolleisuutta viimeisen sadan vuoden aikana.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.