Viimeksi kerroin Peltosalosta löytyneestä taskukellon ripustuskoukusta. Jatkoksi sopinee kurkistus talon ensimmäisten asukkaiden Aatto ja Suoma Roiton elämään. Aatton vanhemmat Anselm Evert Juhonpoika ja Fanni Matilda Taavetintytär (os. Jokinen) Roito olivat avioituneet 1897, ja Aatto Johannes syntyi seuraavana vuonna. Sukunimen Roito Anselm lienee ottanut ollessaan töissä Hämeenkyrössä Sarkkilan Alasen Roidon torpassa. Aatton syntymän aikaan perhe asui Hahmajärven Laadun talossa, jossa Anselm oli työmiehenä. Sieltä perheen matka vei Venetmäen Anian torpan kautta Pukaran Kourille ja sieltä edelleen Hahmajärven Missilään. Siellä syntyi Aatton veli Eino Feliks 1903.
Elokuussa 1905 perheen äiti Fanni kuoli keukokuumeeseen 28-vuotiaana. Anselm jäi kahden pienen lapsen yksinhuoltajaksi. Tavallisuudesta poiketen hän ei avioitunut uudestaan. Rippikirjat eivät myöskään kerro mitään siitä, kuka pojista piti huolta, kun heidän isänsä oli töissä. Ehkä Anselm turvautui naapuriapuun. Perhe asui Missilässä koko 1910-luvun. Vuoden 1920 alkaessa Aatto oli sotapalveluksessa. Eino puolestaan hyväksyttiin samana vuonna mielisairashoitokurssille Pitkäänniemeen. Armeijan jälkeenkin Aatto merkittiin henkikirjoissa Hahmajärvelle, vaikka hän lienee melko pian mennyt töihin Ojaniemeen.
Suoma Maria syntyi 1890 Kalkunmäen Kintus-Ahrolan torpassa. Joel Malakias Matinpojalla ja hänen vaimollaan Anna Helena Taavetintytärellä oli kaikkiaan seitsemän lasta, joista kaksi vanhinta poikaa ja nuorin tytär kuolivat pienenä. Lapsista anakin Taavetti, mahdollisesti myös Katri, kävi kansakoulua Kyröskoskella. Joel Matinpoika kuoli 1897 ja seuraavanaa vuonna Anna Taavetintytär avioitui uudestaan. Anna kuoli 1907. Sisar Martta muutti 1908 Turkuun. Veli Taavetti lähti 1909 Yhdysvaltoihin. Myös Katri muutti sinne 1913. Henkikirjojen mukaan Suoma näyttää asuneen torpassa vuoteen 1920, vaikka sen isäntäväki ei enää ollut hänelle sukua. Todellisuudessa Suoma asui ainakin Messukylässä jonkin aikaa, mistä kertoo hänelle sinne tullut kortti. Nimi Kintus-Ahrola muuttui lyhyemmäksi Ahrolaksi virallisesti 1922.
Vuoden 1921 henkikrjoissa Suoma on merkitty Ojaniemeen. Viimeistään siellä hän tutustui Aattoon. Naimisiin he menivät kuitenkin vasta 1930. Silloin Svantte Ojaniemi oli jo kuollut. Roitot varmasti etsivät itselleen tilaa Mustajärvenkulmalta. Sellainen löytyi Peltosalosta. Elämästä siellä joskus myöhemmin lisää.