Kun Peltoniemestä jatketaan matkaa Pukaraan päin, siirrytään Sastamalan (aiemmin Mouhijärven) puolelle. Vuoteen 1922 saakka Kallioniemi, Ahonen, Ojaniemi ja Keskinen kuuluivat Hämeenkyröön.
Ensimmäinen talo oikealla puolella tietä on Peltosalo. Kun Peltomäen tila jaettiin lasten kesken, sai Sanni Peltomäki (s. 1884 Mouhijärvellä, k. 1960 Orivedellä) tämän osan, niin sanotun Sannin palstan. Hän toimi vuodesta 1914 sairaanhoitajana Pitkäniemessä. Hän avioitui 1919 Karl Forsbergin (s. 1864 Helsingissä, k. 1933 Pirkkalassa) kanssa. Tämä toimi ylihoitajana Pitkäniemen sairaalassa. Heillä oli tytär Lea (s. 1919, k. 1998 Orivedellä), jonka puoliso oli Matti Järvelä.
Sanni myi palstansa 30-luvulla Aatto (s. 1898 Mouhijärvellä, k. 1977 Mouhijärvellä) ja Suoma (os. Ahrola, s.1890, k. 1969 Mouhijärvellä) Roitolle. Aatto rakensi tilan rakennukset. Päärakennus on siirretty Peltomäestä, jossa se oli toiminut leivintupana. Aatto oli syntynyt itsellisperheeseen, joka asui ainakin Pukarassa ja Hahmajärvellä. Aatton isä Anshelm (s. 1865 Viljakkalassa, k. 1938 Mouhijärvellä) Juhonpoika Roito asui tilalla kuolemaansa asti. Hän oli Rosa Karoliina Peltomäen veli.
Tila jaettiin myöhemmin puoliksi Aatto Roiton veljen Einon (s. 1903 Mouhijärvellä, k. 1950 Nokialla) tyttärelle ja Jenny Sunin pojalle. Jenny oli Väinö Sunin sisar. Hän asui Peltosalossa.
Myös Vihtori Vuorio (s. 1889 Suodenniemellä), joka teki taloissa mm. ojankaivutyötä, asui tilalla. Hänen työtään arvostettiin, hän jopa taputteli ojanpenkatkin lapiolla sileiksi. Viimeiset vuotensa hän vietti Mouhijärven vanhainkodilla.
Suoma ja Aatto Roitto. Kuva kuuluu Jorma Ala-Maakalan kokoelmiin.