Pari viikkoa sitten SSHY:n jäsensivuille tuli Mouhijärven rippikirja 1912 - 1921. Kiinnostus heräsi tietysti heti. Mitä uutta saisin tietää pitäjässä asuneista sukulaisista sekä haukijärveläisistä, joista osa asui Mouhijärven puolella ja osa taas oli muuttanut kylästä sinne? Heistä kohta, mutta ensin hiukan Pukaran kansakoulusta, jonka toiminnan alkamista olen pariin otteeseen pohtinut. Edellisessä kirjassa koulua ei vielä ole. Tästä uusimmasta selviää, että koulu toimi Kourin maalla, joka tuohon aikaan taisi olla kunnan omistuksessa. Ensimmäiseksi opettajaksi tuli 1920 Antti Emil Savonen (s. 1883 Karstulassa). Hänen perheeseensä kuuluivat vamo ja kaksi poikaa. Pukaraan perhe tuli Pyhärannalta. Koulu siis aloitti Pukarassa hiukan ennen kuin Uuden-Pukaran talot liitettiin Mouhijärveen. Koulun vaikutuksesta Haukijärven kouluun joskus myöhemmin.
Sitten Haukijärveltä Mouhijärvelle muuttaneista perheistä luettelonomaisesti:
Suojan perhe tuli Häijään Kuutin Koiviston toppaan 1913. Kaikki lapset muuttivat vanhempiensa mukana, tosin Lauri palasi parin vuoden päästä Hämeenkyröön ja Hulda avioitui 1919 Vesilahdelle. Perheen nuorimmainen Rauha Kaarina syntyi torpassa 1916. Torpan itsenäistyminen ei vielä tässä rippikirjassa näy.
Alaviidanojalta lähtenyt Sirenin perhe puolestaan asui Mouhijärven pappilan Viitasen torpassa. He muuttivat kirjansa Mouhijärvelle 1912. Perheeseen syntyi Laura Kaarina 1913 ja Lauri Nikolai 1915. Tiedot vanhempien lasten avioliitoista ehdinkin jo täydentää sivustolle. Myös Viitanen (Viitaa) itsenäistyi vasta myöhemmin.
Pappilan maalle tulivat 1917 myös Kalle ja Ida Huhtala heti avioitumisensa jälkeen. Mahdollisesti he asuivat Kivistö-nimisessä mökissä. Lapset Viljo ja Hilja syntyivät Mouhijärvellä. Kalle Huhtala merkittiin itselliseksi. Todennäköisesti hän teki työtä siellä, missä sitä oli tarjolla, vaikka lieneekin maksanut vuokraa asuinpaikastaan pappilalle.
Häijään Rouhulla oli muonamiehenä Väinö Mustasilta. Perhe tuli sinne 1922 Tuusulasta. Lisämerkintä kertoo, että Väinön vasen jalka oli poikki. Väinö, Hilja ja vanhin poika Erkki olivat asuneet Hahmajärvellä vuosina 1914 - 1916. He olivat mäkitupalaisina Haaviston maalla. Ilmeisesti myöhemmin paikka sai nimen Jokimaa. Perheen kaksi pientä poikaa kuoli heidän asuessaan Hahmajärvellä.
Ihan jokaista rippikirjan noin 850 sivusta en aio käydä läpi. On selvää, että palkolliset, piiat ja rengit, liikkuivat paljon pitäjien välillä. Yritän selvitellä heidän vaiheitaan myöhemmin. Palataan näihin liikkeisiin tulevissa teksteissä.