Päätin katsoa Kansalliskirjaston digitoimista aikakauslehdistä, mitä kerrottavaa niillä on Haukijärven koulun opettajista. Sanomalehdistä löytämääni olen käsitelly jo aiemmin. Koska aikakauslehtiäkin on pääsääntöisesti vapaasti katsottavissa vain vuoteen 1939, ei kovin tuoreita tietoja kannata odottaa. Mutta aloitetaan.
Hilja Tättälästä saamme tietää, että hän opetti Tampereen kansakoulun jatkoluokan keitto-osastolla ainakin 1906. Sitä ennen hän oli parina vuonna ollut opettajana Martta-yhdistyksen ruoanlaittokursseilla ilmeisesti Helsingissä. Hänet mainitaan jo 1800-luvun puolella, silloin Hämeenkyrön nuorisoseuran kirjurina.
Amanda Untosta ei lehdistä löydy mainintoja.
Kerttu Lehtosalo näyttää olleen aktiivinen opettajien järjestöissä. Hänet mainitaan niin 1910-, 1920- kuin vielä 1930-luvullakin useita kertoja. Lisäksi hän sai apurahan pari kertaa. Palkankorotuskin uutisoitiin, samoin 60-vuotispäivä kuvan kera.
Sirkka (Vuokko Salmen-Sirkka) Elomaan löydämme lehdistä ensin omalla sukunimellään Snellman. Mahdollisesti hän sai jo 14-vuotiaana palkinnon piirustuksesta. 1932 hänet valittiin opettajaksi Hämeenkyröön Kuustenlatvan ja Vesajärven kouluihin. Myöhemmin hän näyttää kirjoittaneen lehtiin. Ainakin tämä eläkkeelle siirtyneille opettajille omistettu teksti lienee hänen kynästään. Mahdollisestihän kirjoitti myös fiktiota.
Kaarlo Villasen tietojen hakemista vaikeuttaa se, että useammalla henkilöllä on ollut sama nimi. Enon kunnan Revonkylän kansakouluun opettajaksi 1926 valittu lienee kuitenkin sama, joka toimi lyhyen aikaa Haukijärvellä. Vielä opettajakokelaana hän opetti Kiihtelysvaaran Rekivaaran koulussa pari vuotta aiemmin. 1929 hän siirtyi Kiihtelysvaaran Paloin kouluun. Opettajakoulutuksen hän oli saanut Sortavalan seminaarissa.
Tauno Heikkilä on sitten niin yleinen nimi, ettei lukuisista hakutuloksista uskalla poimia tähän kuin hänen siskonsa kuolinilmoituksen vuodelta 1922. Olen kuitenkin aiemmin jo kirjoittanut hänen vaiheistaan blogitekstin.
Hyvin vähän on lehdissä ensimmäisestä alakoulunopettajasta Sirkku Valtasaarestakin. 1938 hän halusi siirtyä Jumesniemestä Keski-Suomeen.
Jonain kauniina päivänä menen vapaakappalekirjastoon tekemään hakuja hiukan tuoreemmista lehdistä. Sitten ehkä lisää myös opettajista.