Kun jatketaan tietä eteenpäin, tulee vastaan pieni ylämäki ja sen kohdalla, tien vasemmalla puolella viiden pienehkön asumuksen rypäs. Tätä asutusta on sanottu Heinoonkyläksi ja sitä edeltävä oja on nimeltään Heinoonoja. Heino- ja Heinoo-nimisiä itsellisiä on Haukijärvellä asunut 1900-luvun alkuvuosina, mutta heidän asuinpaikastaan ei ole tietoa.
Vanhan kartan mukaan ensimmäisenä oli Rintala, jota ei enää ole olemassa. Matti Vilhelm Rintala (s. 1863 Ikaalisissa, k. 1925 Hämeenkyrössä) oli ensin itsellisenä Parilassa. Hänen ensimmäinen vaimonsa Ester Vilhelmiina Isakintytär (s. 1858 Hämeenkyrössä) kuoli vuonna 1896 Hämeenkyrössä. Tämän jälkeen Matti solmi 1896 avioliiton Serafia (Fiia) Vilhelmiina Rimnellin kanssa. Tämä oli syntynyt 1872 Suodenniemellä. Fiia Rintala kuoli 1950 Hämeenkyrössä. Vuonna 1900 perhe siirtyi Kuotilan kylän Juusen itsellisiksi, mutta palasi muutaman vuoden kuluttua Haukijärvelle, Pakkasen maalle mäkitupalaisiksi. Estlander myi mäkitupa-alueen 1912 päivätyllä kauppakirjalla Matti ja Fiia Rintalalle. Matti Rintala mm. nylki työkseen hevosia.
Ensimmäisestä avioliitosta oli lapset
- Matti Vilhelm, s. 1886 Hämeenkyrössä, k. 1943 Kanadassa,
- Kaarle Valentin, s. 1888 Hämeenkyrössä, k. 1918 essukylässä,
- Anna Vilhelmiina, s. 1890 Hämeenkyrössä, k. 1925 Hämeenkyrössä,
- Emma Josefiina, s. 1892 Hämeenkyrössä, k. 1894 Hämeenkyrössä ja
- Taavetti Viktor, s. 1895 Hämeenkyrössä, k. 1896 Hämeenkyrössä.
Toisesta avioliitosta syntyivät
- Hilma Gunilla, s. 1897 Hämeenkyrössä,
- Frans Viktor, s. 1899 Hämeenkyrössä, k. 1985 Tampereella,
- Väinö Oskar, s. 1901 Hämeenkyrössä, k. 1961 Hämeenkyrössä,
- Aina Eufrosiina, s. 1903 Hämeenkyrössä, k. 1905 Hämeenkyrössä,
- Laina Serafia, s. 1906 Hämeenkyrössä, k. 1940 Hämeenkyrössä,
- Ida Maria, s. 1908 Hämeenkyrössä, k. 1997 Hämeenkyrössä,
- Sanni Lydia, s. 1911 Hämeenkyrössä, k. 1996 Hämeenkyrössä,
- Toini, s. 1913 Hämeenkyrössä, k. 1999 Hämeenkyrössä ja
- Tyyne Esteri, s. 1918 Hämeenkyrössä, k. 1975 Hämeenkyrössä.
Matti muutti 1902 Mouhijärvelle. Hän lähti 1907 Ontarioon Kanadaan. Hän avioitui 1924 Hanna Lindenin kanssa Port Arthurissa. Tuolloin hän oli ammatiltaan metsätyöläinen. Kaarle Valentin käytti sukunimeä Nurmi. Hän muutti 1911 Messukylään. Hän avioitui Matilda Kollinin (s. 1886 Keurulla, k. 1918 Messukylässä) kanssa. Kaarle kuoli Tampereen taisteluissa. Anna oli vuoden 1925 aikaan Kalkunmäessä töissä. Hilma muutti 1917 Vesilahdelle. Frans asui 1930 itsellisenä Kalkunmäessä. 1932 hän muutti Viljakkalaan, jossa avioitui seuraavana vuonna Tyyne Lydia Järvisen (s. 1897 Viljakkalassa, k. 1990 Tampereella) kanssa. Väinö avioitui 1927 Martta Perkiöniemen (s. 1902 Ikaalisissa, k. 2000 Hämeenkyrössä) kanssa. Hän asui perheineen sittemmin Herttualassa. Ida avioitui (kuulutettu 1930) Eino Immeniuksen (s. 1910 Hämeenkyrössä, k. 1956 Hämeenkyrössä) kanssa ja Tyyne (kuulutettu 1940) Eino Lepistön (s. 1914 Laviassa, k. 1968 Hämeenkyrössä) kanssa. Immeniukset ja Lepistöt asuivat Kyröspohjassa. Sanni oli avioliitossa Anton Laineen kanssa. Toini avioitui Frans Niemen (s. 1914) kanssa. Perhe asui Kyröskoskella.
Matti ja Serafia Rintala myivät Rintalan 1925 pojalleen Väinölle. Serafia Rintala asui tässä vaatimattomassa mökissä vielä 30-luvulla tyttärensä Sannin ja tämän lasten kanssa. 40-luvun alkuvuosina he muuttivat pois. Sodan jälkeen Rintalassa asuivat vähän aikaa karjalainen Pietari (s. 1873 Jääskessä, k. 1961 Hämeenkyrössä) ja Vilhelmiina (os. Toivainen, s. 1888 Lapinlahdella, k. 1963 Hämeenkyrössä) Patjas perheineen.
Kuvassa Haukijärven nuorisoa sodan jälkeen. Takana näkyy Rintalan rakennuksia. Kuvan omistaa Eino Ihantola.