Peltolasta eteenpäin tie kulkee loivaa alamäkeä. Kerrotaan, että tien vasemmalla puolella on joskus ollut sotilaan asunto. Paikkaa on sanottu Alanteriksi. Alander-niminen jahtivouti ja torppari onkin Kalkunmäessä ollut 1800-luvun alkupuolella, sotilaasta lähteissä ei ole mainintaa.
Tien oikealla puolella, metsän reunassa oli Sirkiän mökki. Tämän Peltolasta erotetun Varjolan tilan omistaja Helena Sirkiä (os. Talonpoika, s. 1891 Vpl Pyhäjärvellä, k. 1973) oli Karjalasta lähtöisin. Hänellä oli lapset Helvi (s. 1919 Vpl Pyhäjärvellä), Alviina (s. 1921 Vpl Pyhäjärvellä, k. 2003 Alajärvellä), Laina (s. 1922 Vpl Pyhäjärvellä, k. 2013 Seinäjoella) ja Hilkka (s. 1924 Vpl Pyhäjärvellä). Lapsista ainakin Helvi lienee asunut Haukijärvellä. Alviina avioitui Viljo Peltoniemen (s. 1916, k. 1983 Alajärvellä) kanssa. Laina avioitui 1945 Tauno Vuorenmäen (s. 1915 Kauhajoella, k. 1980 Seinäjoella) kanssa. Helena Sirkiä oli Matti Talonpojan ja Maria Halosen sisar. Hänen puolisonsa Tuomas Sirkiä (s. 1885 Vpl Pyhäjärvellä) oli kuollut Pyhäjärvellä 1930.
Mökin rakennutti sodan jälkeen Viljo Haukipää. Hän ei kuitenkaan muuttanut siihen asumaan. Muistitieto kertoo, että talon hirret olivat peräisin jostakin rakennuksesta Parilasta. Helena Sirkiän kuoleman jälkeen mökki oli kolmannella omistajalla ja tuhoutui tulipalossa.
Sirkiän yläpuolelle, nykyisen Ketolan talon paikkeille, rakennettiin 50-luvun lopussa tai 60-luvun alussa paja. Paja oli kuitenkin toiminnassa vain yhden kesän. Kahdelle sepälle ei kylässä riittänyt työtä. Mahdollisesti seppä ja hänen vaimonsa asuivat tuon kesän Sirkiällä. Paja sijaitsi Peltolan maalla ja purettiin myöhemmin.