Hämeenkyrön puolella risteää vasemmalle Mustajärvenkuja. Sen varrella ensimmäisenä oikealla on Kahila (Suominen). Se oli Herttualan Kirmon torppa, joka oli perustettu 1823 ja itsenäistyi 1919.
1900-luvun alussa torpparina oli Juho Valentin Hellsten (s. 1844 Mouhijärvellä, k. 1928 Hämeenkyrössä). Hänen vaimonsa oli Maria Vilhelmiina Matintytär (s. 1844 Palon Pässärin vuokraviljelijän perheeseen, k. 1930 Hämeenkyrössä). Maria oli Juho Peltoniemen sisar. Juho Valentinilla ja Marialla oli lapset
- Selma Pauliina, s. 1869 Mouhijärvellä, k. 1948 Hämeenkyrössä,
- Hilma Karoliina, s. 1871 Mouhijärvellä,
- Juho Valentin, s. 1873 Mouhijärvellä, k. 1919 Messukylässä,
- Nestor, s. 1880 Mouhijärvellä ja
- Fanny Vilhelmiina, s. 1882 Mouhijärvellä, k. 1886 Hämeenkyrössä.
Selma avioitui 1893 Taavetti Heikinpoika Suomisen (s. 1864 Hämeenkyrössä, k. 1896 Hämeenkyrössä) kanssa. Tämä oli lähtöisin Herttualan Ruskeemäen torpasta. Heille syntyi lapset
- Hilma Pauliina, s. 1893 Hämeenkyrössä ja
- Taavetti Svantte, s. 1895 Hämeenkyrössä, k. 1988 Hämeenkyrössä.
Leskeksi jäätyään Selma avioitui 1898 August Kaarlenpoika Koskisen (s. 1871 Tyrväällä, k. 1920 Hämeenkyrössä) kanssa. Tästä tuli Kahilan seuraava torppari. Heillä oli lapset
- Paavo August, s. 1899 Hämeenkyrössä, k. 1973 Hämeenkyrössä,
- Arvo Nikolai, s. 1901 Hämeenkyrössä, k. 1967 Tampereella,
- Lauri Johannes, s. 1905 Hämeenkyrössä, k. 1906 Hämeenkyrössä,
- Eino Johannes, s. 1907 Hämeenkyrössä, k. 1908 Hämeenkyrössä ja
- Lempi Maria, s. 1909 Hämeenkyrössä, k. 1991Tampereella.
Hilma Pauliinan puoliso oli Artturi Oskari Virtanen (ent. Appelström, s. 1887 Mouhijärvellä). He avioituivat 1912 ja samana vuonna syntyi tytär Rauha Kerttu Kaarina. Perhe oli tuolloin itsellisenä Herttualassa, todennäköisesti Kahilassa. He muuttivat 1914 Pirkkalaan, jossa Artturi Virtanen oli töissä Pitkäniemen sairaalassa. 1922 he palasivat Hämeenkyröön.
Taavetti Svantesta tuli 1919 tilan seuraava isäntä. Hänen vaimonsa oli Tuovi (os. Ojanen, s. 1907 Hämeenkyrössä, vihitty 1928, k. 2008 Hämeenkyrössä). Heillä oli poika Reino (s. 1929 Hämeenkyrössä) ja kaksoset Pirkko (s.1936 Hämeenkyrössä) ja Olavi (s. 1936 Hämeenkyrössä, k. 1978 Hämeenkyrössä).
Paavon vaimo oli Lyyli Johanna (os. Mäensivu, s. 1901 Hämeenkyrössä, k. 1968 Hämeenkyrössä). He asuivat vuoden 1928 henkikirjan mukaan Kahilassa. He asuivat perheineen myöhemmin Paavolassa, joka on erotettu Kahilasta.
Arvo toimi linja-autonkuljettajana. Hän asui myöhemmin Parilan Rajalassa ja Herttualassa. Hän avioitui (kuulutettu 1936) Elsa Mäkelän (s. 1903 Hämeenkyrössä, k. 1987 Tampereella) kanssa. Tämä oli kotoisin Lissunkulmalta. Lempi muutti 1931 Tampereelle. Hänen puolisonsa vuodesta 1938 oli Jarl Landstedt (s. 1908 Tampereella, k. 1987 Tampereella).
Hilma Karoliina avioitui 1888 Josef Ville Juhonpojan (s. 1863 Hämeenkyrössä, k. 1912 Hämeenkyrössä) kanssa. Perhe asui 1912 Kuotilan Nukarin Ristilän torpassa. Juhon puoliso (vihitty 1896) oli Lydia Maria Salomonintytär (s. 1872 Hämeenkyrössä, k. 1944 Tampereella). Heille syntyi Ivar Valentin (s. 1897 Hämeenkyrössä, k. 1929 Tampereella). Perhe muutti 1899 Tampereelle. Nestorin puoliso oli Vendla Maria (s. 1881 Kankaanpäässä, k. 1955 Kankaanpäässä). Heillä oli tytär Fanny Maria (s. 1904 Kankaanpäässä). He muuttivat 1904 Kankaanpäähän. Nestori siirtyi 1905 Pohjois-Amerikkaan.
August Koskinen otti 1905 passin Amerikkaan matkustamista varten. Hänet on merkitty Etruria-laivan matkustajaluetteloon määränpäänään Ironwood Michiganissa. Matka lienee kuitenkin jäänyt lyhyeksi.
Kahilan maalta on löydetty kivikautisia esineitä. Mahdollisesti alueella on ollut asutusta kivikaudella.
Nestori Kahila. Kuva kuuluu Jorma Ala-Maakalan kokoelmiin.