Kun matkaa jatkettiin Rajalasta mäkeä ylös, tultiin Santamäkeen. Santamäki on ollut vuonna 1822 perustettu Tättälän torppa, joka on itsenäistynyt 1922. Rippikirjat mainitsevat sen asukkaiksi torppari Matti Juhonpojan (s. 1842 Mouhijärvellä, k. 1911 Hämeenkyrössä) ja hänen vaimonsa Ulrika Tuomaantyttären (os. Niura, s. 1830 Mouhijärvellä, k. 1895 Hämeenkyrössä). Ulrika oli Judit Palomäen sisar. Matilla ja Ulrikalla oli lapset
- Matti Nestor, s. 1867 Hämeenkyrössä, k. 1903 Hämeenkyrössä,
- Cecilia Josefiina, s. 1869 Hämeenkyrössä, k. 1955 Tampereella ja
- Juho Iivari, s. 1874 Hämeenkyrössä, k. 1920 Tampereella.
Matti Nestor Matinpoika avioitui 1896 Hilda Karolina Kustaantyttären (os. Myllymäki, s. 1869 Mouhijärvellä, k. 1913 Mouhijärvellä) kanssa. Heillä oli lapset
- Katri Matilda, s. 1896 Hämeenkyrössä, k. 1970 Tampereella,
- Elsa Maria, s. 1899 Hämeenkyrössä, k. 1993 Eräjärvellä,
- Matti Lauri, s. 1901 Hämeenkyrössä, k. 1981 Längelmäellä ja
- Kalle, s. 1903 Hämeenkyrössä, k. 1903 Hämeenkyrössä.
Kallen syntyessä Matti Nestor oli jo kuollut. Ilmeisesti Matti ja Hilda olivat ennen Matin kuolemaa ostaneet Mouhijärven Pukaran Ylinapasta erotetun Ruskeen tilan. Sinne Hilda muutti lasten kanssa vuoden 1903 lopussa. Katri muutti 1914 Teiskoon, mutta palasi sieltä takaisin kotiin 1919. Hänet vihittiin 1921 avioliittoon ylöjärveläisen Kaarlo Evert Salosen (s. 1888 Ylöjärvellä, k. 1962 Tampereella) kanssa ja hän muutti Ylöjärvelle. Elsa avioitui Artturi Rantasen (s. 1905 Eräjärvellä, k. 1980 Eräjärvellä) kanssa.
Cecilia avioitui Matti Evert Taavetinpojan kanssa ja perhe asui Koivistolla. Juho Iivari muutti 1907 Tampereelle. Hän avioitui 1908 Matilda Rantasen (s. 1877 Ylöjärvellä, k. 1946 Tampereella) kanssa. Perhe muutti 1914 Pispalaan.
Vuonna 1920 tehdyllä kauppakirjalla Santamäen osti Erik Myllymäki (s. 1887 Lempäälässä, k. 1956 Kanadassa). Vuonna 1922 hän avioitui Lyydia Maria Mikkolan (s. 1899 Jämijärvellä, k. 1978 Kanadassa) kanssa. Vuonna 1923 he muuttivat Kanadaan. Erik Myllymäki oli asunut Amerikan mantereella aiemminkin pariin otteeseen. Poika Kalle Viljam (s. 1922 Hämeenkyrössä, k. 1923 Hämeenkyrössä) jäi sukulaisten luo Jämijärvelle. Ei ole tiedossa, asuivatko Myllymäet talossa lainkaan. Tosin kirjoilla he kyllä olivat Hämeenkyrössä. Ennen Kanadaan lähtöä Erik Myllymäki piti Santamäessä huutokaupan, jossa tila ja irtaimistoa oli myynnissä. Hän myi tilan Frans Vihtori ja Hilma Amalia Niemelle.
Niemet
Vuonna 1923 taloon muutti Frans Vihtori ja Hilma Amalia Niemen perhe. He olivat lähtöisin tämännimisestä torpasta läheltä Kelhäjärveä, tosin he olivat asuneet ennen Santamäkeen tuloaan muutaman vuoden Lamminkulmalla.
Perheen lapsista Frans (s. 1900 Hämeenkyrössä, k. 1967 Tampereella) muutti myöhemmin Tampereelle. Lauri Vilhelm (s. 1902 Hämeenkyrössä, k. 2000 Hämeenkyrössä) oli isäntänä naapuritalossa Santalassa. Hilma Johanna (Hanna) (s. 1905 Hämeenkyrössä, k. 1974 Hämeenkyrössä) avioitui Frans Lamminsivun kanssa. Kalle Erland (s. 1907 Hämeenkyrössä, k. 1986 Hämeenkyrössä) oli Santamäen isäntänä isänsä jälkeen. Hänellä oli vaimo Martta Maria os. Manni (s. 1910 Hämeenkyrössä, k. 2004 Hämeenkyrössä) ja tytär Sylvi (s. 1938 Hämeenkyrössä, k. 1968 Mouhijärvellä). Uuno Erik (s. 1912 Hämeenkyrössä, k. 1995 Ylöjärvellä) asui ensin Heinijärvellä ja muutti perheineen myöhemmin Ylöjärvelle.
Talo on edelleen suvulla.
Kalle Niemi oli hyvä jutunkertoja. Kerran hän kohtasi tiellä joukon kylän poikia. Pojat pyysivät, että Kalle valehtelisi heille. Kalle valitti ettei millään ehdi, kun täytyy kiireesti hakea kalavehkeitä, Ilveslammista nousee mahdottomasti kalaa. Pojat tietysti siitä paikasta pyörineen onkien ja muiden kalavehkeiden hakuun ja sen jälkeen kiireesti Ilveslammille. Seuraavan kerran Kallen nähdessään pojat valittivat, että Kalle oli valehdellut heille (Ilveslammissa ei ole tiettävästi koskaan ollut kalaa). Kalle muistutti mitä pojat olivat pyytäneet.
Santamäki 1950-luvulla tuntemattoman taiteilijan kovalevylle ikuistamana, maalauksen omistaa Eija Niemi.