Blogi

Joskus aiemmin kirjoittelin siitä, miten haukijärveläiset toimivat muualla syntyneiden lasten kummeina. Nyt päätin katsoa, miten kylän sisällä kummit valikoituivat. Kävin läpi kastettujen luettelot SSHY:n jäsensivuilta vuosilta 1901 - 1912.  Niissä on onneksi oma sarakkeensa vastaavalle rippikirjan sivulle, joten sieltä oli helppo poimia Haukijärvi, Heinijärvi, Herttuala, Parila ja Pukara. Kalkunmäen alueella asuneita en yrittänyt etsiä ja Mouhijärven puolella olleet jäivät myös ulkopuolelle. Uskon kuitenkin saaneeni menetelmällä kattavan otoksen. 

Suurin osa kummeista löytyi ihan läheltä, naapureista, sukulaisista tai samalta kylältä kuitenkin. Pienen "säätyjaon" olin havaitsevinani. Varsinkin talolliset pyysivät lastensa kummeiksi toisia talollisia. Suojan, Pertun ja Äärilän isäntäväet toimivat usein toistensa  lasten kummeina. Torpparit, mäkitupalaiset, itselliset ja muonarengit hakivat kummit useimmiten muista samassa asemassa olleista, mutta kääntyivät toisinaan myös talollisten puoleen. Niinpä Otto Hesekiel Söderlingin kummeina toimivat Frans ja Emma Äärilä (Erkkilä). Se, että Hugo Kukkolan kummeina olivat Frans Viktor ja Hilma Amalia Niemi ja Lauri Niemen kummeina Taavetti ja Ida Kukkola, oli kuitenkin tavanomaisempaa. Asuttiin lähellä ja oltiin sukuakin.

Muutamissa tapauksissa tuli kuitenkin vastaan oudompia nimiä. Useimmiten kyse oli Pakkasella lyhyemmän aikaa työskennelleistä. Niinpä 1906 syntyneen Väinö Johannes Salmisen kummit olivat muonarenki Nestor Nieminen ja tämän vaimo Hilda Amanda. Toisinaan taas kummit pyydettiin naapurikylästä. Matti Lauri Santamäen veivät kasteelle Taavetti ja Josefiina Haapaniemi Herttualasta. Taavetti oli lähtöisin Santamäestä. Erityisesti Mustajärvenkulmalla ylittyi toisinaan kuntaraja. Katri Johanna Ahosen kummeina toimivat Taavetti ja Hilma Ylivenetmäki. Lapsi kastettiinkin Mouhijärvellä.

Kun lapsia syntyi paljon, oli monilla myös paljon kummilapsia. Taloudellisia mahdollisuuksia kummilasten muistamiseen ei juuri ollut. Olen kuitenkin nähnyt joitakin todisteita siitä, että kummi on pyrkinyt auttamaan orvoksi jäänyttä kummilastaan. Kummeilla oli merkitystä, vaikka ehkä eri tavalla kuin nykyisin.

Pari viikkoa sitten kirjoitin Jorma Ala-Maakalan arkistosta löytyneestä koulukuvasta. Sain sähköpostiviestin, jonka mukaan arvailuni siitä, että kuvassa olisivat Viljo Kukkola ja Sulo Haukipää, meni niin sanotusti metsään. On syytä uskoa viestin lähettäjää. Oppilaista ei siis ole tunnistettu ketään. Ajankohdastakaan ei näin ollen voi tehdä tarkkoja johtopäätöksiä. Tuohon aikaan ei lasten muoti muuttunut kovin tiuhaan. Ensimmäiset sisäkuvat on Haukijärven koululla otettu vasta 30-luvulla. Ehkäpä kyseinen kuvakin on hiukan arvelemaani myöhemmältä ajalta. Opettaja voisi mielestäni olla Lehtosalo. Tosin en huomannut katsoa tarkemmin, miten Pukaran koulun opettajat olivat asettuneet kuviin. 

Annan kuvan toistaiseksi olla galleriassa. Vaikka se olisikin Pukaran koululta, on siinä luultavasti mukana oppilaita/oppilas Mustajärvenkulmalta. Kuvan voi siinä tapauksessa siirtää toiseen albumiin. Voihan olla, että tunnistuksia vielä tulee. Kaikki palaute on tervetullutta.

Viime viikolla aiheena oli Selinin perhe. Jäin myöhemmin miettimään, miksi he olivat ottaneet tai heille oli annettu nimeksi Selin. Ruotsinkielisiä sukunimiä toki oli aiemmin paljonkin. Niitä annettiin esimerkiksi tehtaisiin töihin menneille. Myös vanhat käsityöläisnimet olivat ruotsalaisia. 1890-luku on jo kuitenkin ruotsalaisnimelle hiukan myöhäinen ajankohta. Asuivathan kylässä toki myös Sirenit ja Varinit, mutta mielestäni kummankin nimet olivat vanhempaa perua.

Tyrväällä oli Selin-niminen torppa Vinkkilän kylässä, josta Anton oli kotoisin. Mitään yhteyttä sinne en Anton Ananias Juhonpojalle tai hänen vanhemmilleen löytänyt. Ehkä Anton ja Hilma ovat kuitenkin tuon asumuksen tunteneet ja halunneet sen mukaan sukunimensä valita, kun sellaisen ottamiseen alettiin väkeä kehottaa.

Haukijärvi tuli yllättäen vastaan sukututkijoiden Suku Forumilla. Tuskin se ihan ensimmäinen kerta oli, mutta harvinaista kuitenkin. Nimi Soivio tuntui ihan oudolta, mutta Selinin perheen muistin kyllä nähneeni rippikirjoissa. Katsotaanpa nyt hiukan tuon perheen historiaa kylässä. Kovin pitkään he eivät siellä asuneet, mutta joitakin vuosia kumminkin.

Anton Ananias Juhonpoika ja hänen vaimonsa Hilma Kristiina Israelintytär tulivat Haukijärvelle Tyrväältä 1882. Mukanaan heillä oli kaksi lasta, Olga ja Kaarle. He olivat kaikki syntyneet Tyrväällä. Isä Anton oli muonarenkinä Pakkasella. Rippikirjan mukaan perhe asui Hakalan torpassa, kunnes 1889 siirtyi itselliseksi Haukijärvelle. Tarkempi asuinpaikka ei ole tiedossa, mutta sen täytyi olla joko Pakkasen tai Suojan maalla. Lapsia syntyi lisää, kuten tuohon aikaan oli tapana. Hämeenkyrössä syntyneitä olivat Vilhelm, Frans, Juho ja forumilla mainittu Toivo. Muuttomerkintöjä ei rippikirjoissa näy ennen kuin 1897. Kuitenkin seuraavat lapset on merkitty muualla syntyneiksi: Eino Pirkkalassa, Väinö ja Vihtori Mouhijärvellä. 1899 syntyi vielä Hilma Hämeenkyrössä.

Sukunimi Selin ilmestyy rippikirjaan vuosien 1891 ja 1897 välillä. Muutto Pukaran Maurin maalle mäkitupalaiseksi tapahtui 1897. Perhe on rippikirjassa samalla sivulla kuin Keskinen, mutta on mahdotonta sanoa, asuivatko he tuolloin Mustajärvenkulmalla. Perheen lapsista Olga avioitui Ivar Kilpisen kanssa ja asui ainakin aluksi Herttualassa. Kaarle muutti Pirkkalaan jo 1900. Vilhelm muutti 1907 Pietarsaareen. Frans oli digitoitujen rippikirjojen päättyessä itsellisenä Pukarassa sukunimenään Aalto. Juho siirtyi Mouhijärvelle 1905. Toivo muutti Kauvatsalle 1912. Hänen ammatikseen on tuolloin merkitty vaskiseppä. Eino kuoli pienenä. Nuorimmat lapset asuivat 1911 vielä kotonaan. Vaikuttaa siltä, että perhe asettui pysyvästi Pukaraan.

Vuoden 1915 henkikirja tietää ertoa, että Anton ja Hilma asuivat edelleen mäkitupalaisina Pukarassa. Lapsista kotona asui enää nuorimmainen Hilma. Myös Vihtori oli Pukarassa. Hänet on merkitty itselliseksi. Toivon vaiheita on käsitelty alussa mainitsemassani linkissä. Frans Aalto lienee muuttanut muualle.

Näin olemme seuranneet erään perheen vaiheita pienen hetken ajan. Vaiheisiin kytkeytyy Haukijärvi, kenties noin 15 vuotta, kenties pitempään, mikäli perhe eli myöhemmin Mustajärvenkulmalla.

Jorma Ala-Maakalan arkistosta löytyi koulukuva, jota sivuston galleriassa ei aiemmin ole ollut. Kuvassa ei ollut minkäänlaisia tekstejä. Se oli sijoitettu Haukijärven koulua esittävien kuvien yhteyteen. Voisi siis olettaa, että se olisi otettu Haukijärvellä. Albumissa oli kuitenkin mukana kuvia, jotka selvästi olivat Pukaran koululta. Ihan varma ei siis voi olla siitä, kumpi koulu on kyseessä.

Kuva on otettu aikana, jolloin sisätiloissa kuvaaminen oli haasteellista. Niinpä se on jäänyt hiukan hämäräksi. Siitä huolimatta ainakin osan oppilaista voisi tunnistaa. Oikealla ylärivissä lienee opettaja, hänen kohtansa vain on kuvassa valitettavan epätarkka.  Hän on kääntynyt sivuttain. Kerttu Lehtosalo on kaikissa näkemissäni koulukuvissa asettunut juuri tuolla tavoin. Taustalla näkyvät ovi ja taulu muistuttavat Haukijärven koulun kuvissa esiintyviä, mutta järjestely on voinut olla yleinen kouluilla.

Uskaltaisiko oppilaista yrittää tunnistuksia muiden kuvien perusteella? Epävarmalla pohjalla ollaan, mutta kokeillaan. Voisivatko eturivissä vasemmalta toinen ja kolmas olla Viljo Kukkola ja Sulo Haukipää? He ovat mukana myös kiertokoulukuvassa ja vuoden 1922 koulukuvassa. He olisivat luultavasti tuon kuvan nuorimpia, mikä ajoittaisi sen vuosiin 1918 - 1919.

Muutkin saavat arvailla. Kaikki tieto kuvasta on tervetullutta. Sitä voi lähettää kommenttina, palautelomakkeella tai sähköpostilla.