Blogi

Kun on alkuun päästy, niin katsotaan vielä parin "vanhan" opettajan taustoja. Mielelläni esittelisin vaikka kaikki Haukijärven koulussa opettaneet, mutta tietoja 1900-luvun puolella syntyneistä on vaikea saada. Tällä kertaa ovat vuorossa koulun kaksi ensimmäistä opettajaa.

Hilja Loviisa Tättälä syntyi 1876 Hämeenkyrössä. Hänen vanhempansa olivat Heinijärven Tättälän talolliset Kustaa Viktor Juhonpoika ja Eeva Loviisa Juhontytär. Hän ei ollut opiskellut opettajaseminaarissa, mutta oli rippikirjamerkinnän mukaan käynyt Tampereen tyttökoulun. Haukijärvellä hän toimi opettajana ensimmäisen lukuvuoden. Myöhemmin hän opetti Heinijärven koulussa muun muassa tyttöjen käsityötä. Hän avioitui Heinijärven koulun opettajan Erkki Eskolan (s. 1880 Alastarolla) kanssa. He viljelivät Tättälän tilaa.

Amanda Sabina Unto syntyi 1875 Huittisissa Karhiniemen Unton puustellin vuokraviljelijän Kaarle Isakinpojan ja tämän vaimon Anna Amandan perheeseen. Hän oli sisarussarjan toiseksi vanhin. Vanhemmat kuolivat, kun hän oli vielä lapsi. Äiti kuoli 1886 ja isä 1889. Vanhempi sisar miehensä kanssa jatkoi tilanpitoa ja Amanda asui edelleen tilalla. Jossain vaiheessa hän lähti opiskelemaan Sortavalan seminaariin. Opiskelu ajoittuu todennäköisesti vuosiin 1896 - 1899, koska hänellä ei ole ehtoollisellakäyntimerkintöjä Huittisissa vuosina 1897 ja 1898. Haukijärvelle hän tuli opettajaksi 1899, mutta siirsi kirjansa vasta seuraavana vuonna, ilmeisesti koevuoden jälkeen. Hän viihtyi kylässä vain kaksi vuotta. Seuraava opettajanvirka löytyi Nakkilasta, Arantilan kansakoulusta. Se oli isompi kuin Haukijärven koulu, sillä vuodesta 1903 lähtien siellä oli kolme opettajaa. Amanda oli edelleen Arantilassa 1907, kun Nakkilan digitoidut rippikirjat päättyvät.

Tuon vuoden jälkeen joudutaan turvautumaan toisentyyppisiin lähteisiin. Karhiniemen kyläseuran sivuilla kerrotaan Amandan solmineen avioliiton rovasti Edvard Kaukovaaran (ent. Kajander, s. 1870 Loimaalla, k. 1950 Loimaalla) kanssa. Myös Ylioppilasmatrikkeli vahvistaa tämän. Avioliitto lienee ajoittunut vuoteen 1943, jolloin hän varmaankin oli jo eläkkeellä. Amanda kuoli samana vuonna. Hänet on haudattu Huittisiin. Mitään tietoa Amandasta vuosien 1907 ja 1943 väliltä en onnistunut löytämään.

Kirjailija F.E. Sillanpää oli Haukijärven koulussa oppilaana kummankin edellä mainitun opettajan aikana. Hän on luonnehtinut heitä omalla persoonallisella tyylillään.

Linkitettyjen sivujen lisäksi on lähteinä käytetty Hämeenkyrön, Huittisten, Nakkilan ja Sortavalan kirkonkirjoja (SSHY:n jäsensivuilla) sekä Hämeenkyrön historia-teoksen III osaa.

Taannoin kirjoittelin pohjapiirustuksista. Viidanojankulmaa paremmin tunteva tiesi kertoa, ettei Koiviston asuinrakennus ole piirroksen mukaan tehty. Todennäköisesti uusi rakennus on siis jäänyt vain suunnitelmaksi ja on ehkä tyydytty korjaamaan vanhaa. Myöskään Koiviston toinen asuinrakennus ei ole piirroksen mukainen. Kun asutuslautakunnan pöytäkirjat eivät ole nyt käytettävissä, ei ole mahdollista tarkistaa, onko lainahakemus muutettu myöhemmin korjausrakentamiseen kohdistuvaksi.

Alfred Viidanoja puolestaan lienee sittenkin laittanut alulle Tuiskun tilan rakentamisen. Pöytäkirjoista on jäänyt mieleen vain, että asutuslautakunta käsitteli pari vuotta myöhemmin tilan myyntiä ja hyväksyi sen.

Opettajia käsittelevät tekstit kaipaavat myös muutamia täydennyksiä. Asta Niittymäestä kirjoittamani tekstin lähdeluettelosta puuttui Sodissa 1939 - 1945 menehtyneet-tietokanta. Unohdin myös mainita, että Niittymäen molemmat vanhemmat olivat syntyneet Punkalaitumella. Kerttu Lehtosalon vanhemmat sen sijaan eivät olleet  Turusssa syntyneitä. Isä oli syntynyt Karunassa ja äiti Sauvossa. Jos joku ihmetteli, miksi Lehtosalo hakeutui Jyväskylään opiskelemaan, niin selitys on se, että siellä oli tuohon aikaan toinen maan kahdesta suomenkielisestä kansakoulunopettajaseminaarista. Toinen olisi ollut Sortavalassa. Ilmeisesti seminaari oli Lehtosalon aikaan kolmivuotinen, joten hän lienee valmistunut vasta 1900. Näin hän olisi ehtinyt olla yhden lukuvuoden opettajana jossakin ennen Haukijärvelle tuloaan.

Gertrud Vilhelmiina Eleonora Linden syntyi 4.1.1875 Turussa. Hänen isänsä oli tehdastyöläinen Johan Adolf Linden ja äitinsä tämän vaimo Aleksandra Vilhelmiina. Ennestään perheessä oli poika Johan, joka syntyi 1870. Enempää lapsia ei Johanilla ja Aleksandralla ollut. Todennäköisesti perhe oli suomenkielinen tai mahdollisesti kaksikielinen. He asuivat Turun neljännen kaupunginosan viidennessä korttelissa jossain Aurajoen itäpuolella. Luulisi, että 1875 syntyneestä henkilöstä olisi paljonkin tietoa saatavana, mutta tässä tapauksessa näin ei ole. Turun tuomiokirkkoseurakunnan asiakirjoja ei ole digitoitu (SSHY:n jäsensivuille) 1800-luvun loppuvuosilta. Jo digitoiduista kuitenkin selviää, että isä-Johan kuoli 1882. Silloin hänen ammatikseen on merkitty mallipuuseppä.

Yritin turhaan löytää perhettä vuoden 1890 henkikirjoista neljännestä kaupunginosasta. Mahdollisesti äiti lapsineen on muuttanut muualle. Hän on voinut myös avioitua uudestaan. Seuraavan kerran tavoitamme Gertrudin Jyväskylästä. Siellä on kaupunkiseurakunnan rippikirjoihin kirjattu myös seminaarilaiset. Vuonna 1897 aloittaneiden joukossa oli myös Gertrud. Muuta tietoa ei kirjaan ole hänen kohdalleen merkitty. En tiedä, kuinka pitkään opettajaksi opiskelu seminaarissa tuolloin kesti. Jos oletamme, että se oli kaksivuotinen, olisi hän valmistunut 1899. Seuraa parin vuoden aukko.

Vuoden 1901 elokuun yhdeksäntenä päivänä ilmestynyt Suomalainen Wirallinen Lehti tietää kertoa, että Haukijärven kansakoulun väliaikaiseksi opettajaksi Hämeenkyrön kunnassa oli 25.7.1901 valittu kansakoulunopettajatar Gertrud Wilhelmina Eleonora Linden. Seuraavana vuonna virka julistettiin uudestaan haettavaksi, tällä kertaa vakinaisena. Siihen valittiin Kerttu Linden. Mahdollisesti hänellä oli yksi koevuosi, sillä hän muutti kirjansa Hämeenkyröön vasta kesällä 1903. Hämeenkyrön rippikirjaan on hänen nimensä korjattu muotoon Kerttu Lehtosalo. Muutos tuli voimaan suurena nimenvaihtovuonna 1906. Hän ilmoitti siitä ainakin Suomalaisessa Wirallisessa Lehdessä ja Tampereen Sanomissa. Veli pysyi Johan Lindeninä koko ikänsä.

Jotain samaa tuntuu olevan sekä Kerttu Lehtosalon että Asta Niittymäen taustassa. Kummankin isä oli ammattimies, mutta kuitenkin luettavissa työläisiin. Molemmat lienevät menneet kansakoulupohjalta seminaariin. Opettajaksi valmistuminen merkitsi heille siis sosiaalista nousua aikana, jolloin koulutus jäi monelle lahjakkaalle nuorelle vain haaveeksi. Molemmat varmaan myös tunsivat tavallisen kansan oloja. Ja molemmat viihtyivät Haukijärvellä pitkään.

Useat lukijat lienevät huomanneet viime sunnuntain Aamulehdestä, että Asta Niittymäki on kuollut. Pitkäaikaisena Haukijärven koulun opettajana hän liittyy merkittävällä tavalla kylän historiaan. Tarkastelen seuraavassa lyhyesti hänen elämänvaiheitaan siltä osin kuin ne ovat tiedossani. Hänen 100-vuotispäivänsä kunniaksi ilmestyi myös blogiteksti.

Asta Aliina Niittymäki syntyi 22.10.1914 Punkalaitumella. Hänen vanhempansa olivat Aleksanteri ja Hilda Niittymäki. He olivat avioituneet 1910. Perheeseen syntyivät pojat Arvo 1911 ja Aarne 1912. Valitettavasti Punkalaitumen digitoidut kirkonkirjat päättyvät vuoteen 1912, joten emme saa tietää, oliko Asta sisarussarjan kolmas. Rippikirjoissa isä-Aleksanterin ammatiksi on merkitty työmies, Hämeenlinnan seminaarin matrikkeli kuitenkin kertoo hänen olleen myöhemmin räätäli. Alkuvaiheessa perhe asui Oriniemen kylässä. Asta kävi kansakoulun. Arvo-veli kaatui talvisodassa.

Asta Niittymäki sai päästötodistuksen Hämeenlinnan seminaarista 1934, samana vuonna kuin täytti 20 vuotta. Luultavasti seminaari oli tuohon aikaan kaksivuotinen. Hän siis aloitti opiskelunsa 1932. Valmistumisen jälkeen hänet valittiin Haukijärven kouluun alakoulun opettajaksi. Gallerian kuva esittää häntä pari vuotta myöhemmin. Hänen tuonaikaiset oppilaansa muistivat nuoren opettajansa iloisena ja ystävällisenä erityisesti ankarana tunnettuun Lehtosaloon verrattuna. Virassa hän viihtyi pitkään ja oli monin tavoin mukana kylän riennoissa muutenkin. Eläkkeelle jäätyään hän palasi Punkalaitumelle. Hän kuoli siellä 16.10.2016.

Lähteenä on käytetty Punkalaitumen rippikirjoja SSHY:n jäsensivuilla sekä matrikkelia Hämeenlinnan seminaari 1919 - 1969, Helsinki 1969, Valistuksen kirjapaino