Palataan taas sarjaan, jossa kerrotaan kylän torppariasutuksen synnystä. Tällä kertaa tarkastellaan Viidanojankulmaa. Tarkastelussa käytän apuna rippikirjoja, henkikirjoja ja useista veroluetteloista koottua Suomen asutuksen yleisluetteloa (SAY). Eri lähteissä voi olla hieman erilaisia vuosilukuja. Torppien kantatalotkin voivat toisinaan vaihtua. Kirjausvirheiden lisäksi tähän voivat olla syynä isojaon toteutuminen ja tietysti myös se, että torppari on todella raivannut torppansa uuteen paikkaan, mutta pitänyt entisen nimen.

Ensimmäisinä Viidanojankulmalle torppansa perustivat Matti Juhonpoika ja Marketta Antintytär henkikirjojen mukaan 1784. Rippikirjassa heitä tosin kutsutaan itsellisiksi, mutta heidän kohdalleen on kirjattu sana Viidanoja. He kuitenkin muuttivat pois jo 1788. Jotain he ilmeisesti ehtivät raivata, koska 1800-luvun alussa Viidanojan torppia syntyi kaksi: Simo Antinpoika ja Maija Josefintytär tulivat 1802 asumaan myöhemmin Yliviidanojaksi kutsuttua torppaa ja Matti Juhonpoika vaimonsa Riitta Kaapontyttären kanssa tuli 1805 Alaviidanojalle. Molemmat torpat kuuluivat Raukolan talollle.

Viidanojankulman vanhimman torpan tittelistä voisivat Viidanojan kanssa kilpailla Haukipää ja Palomäki. Molemmat on henkikirjoihin ensimmäisen kerran merkitty Haukipään nimellä 1793. Heikki Matinpoika ja Anna Jaakontytär olivat aluksi Raukolan torppareita. Vuodesta 1805 heidät merkittiin Hillulle. Torppa säilytti Haukipään nimen. Juho Antinpojan ja Anna Juhontyttären Tättälälle aluksi kuulunut torppa sen sijaan muuttui pian Palomäeksi.

Vuonna 1800 perustivat Matti Mikonpoika Rikman ja Kirsti Juhontytär torpan, jonka nimi oli ensin Ahmais, vaihtui sitten Järvensivuksi ja myöhemmin Metsäraukolaksi. Mahdollisesti torpan sijainti on muuttunut. Pari vuotta myöhemmin tulivat rummunlyöjä Kalle Florin ja vaimonsa Leena Parkkisen maalle Viitaniemeen. Viitaniemi, Palomäki ja Haukipää kuuluivat ainakin osan olemassaoloajastaan Haukijärven lukulahkoon (kinkeripiiriin). Heinijärven talojen torppia ne kuitenkin olivat.

Santamäki sai ensimmäisiksi asukkaikseen Juho Antinpojan ja Loviisa Juhontyttären 1823. Torppa on ensin merkitty Heikkiselle, mutta muuttui pian Tättälään kuuluneeksi. Palomaa syntyi vuoden 1835 aikoihin. Sen perustivat Matti Heikinpoika ja Maria Kustaantytär. Matti oli Hämylän talon poika, joka tosin ennen torppariksi ryhtymistään oli renkinä Luukilla. Muuten Viidanojankulman torpparit olivat aiemmin olleet renkejä, itsellisiä tai sotilaita.

Koiviston torpan perusti 1844 Elias Juhonpoika yhdessä vaimonsa Eeva Kaisa Yrjöntyttären kanssa. He olivat aiemmin olleet Heinijärvellä itsellisinä, ehkä asuneet jo silloin Viidanojankulmalla. Heidän poikansa Adam Simson Eliaanpoika vaimonsa Anna Kristiina Antintyttären kanssa alkoi viljellä Kukonniemen torppaa 1859. Mahdollisesti torppa oli myöhemmän Kukkolan suunnalla. Kukonniemi näkyi rippikirjoissa kymmenkunta vuotta. Kukkola ilmestyi niihin 1889, kun sivustolla esitellyt Taavetti Vihtori ja Ida Kukkola tulivat sinne. Kaikissa muissa torpissa suku ehti vaihtua ennen sivustolla kuvattua aikaa.

Vielä on jäljellä Suojan Selkeen torppa. Se lienee perustettu 1862. Siellä asui aluksi pitäjänräätäli Heikki Grönlund vaimonsa Anna Matintyttären kanssa. Jo seuraavana vuonna torppariksi tuli Juho Malakias Lindgren, jonka vaimo oli Eeva Tuomaantytär. Hekin viipyivät vain viisi vuotta. Rippikirjaan tuli merkintä, ettei torppaa ole olemassa. 1880 se on jälleen merkitty rippikirjaan asukkainaan nyt Tapani Villenpoika ja hänen vaimonsa Fredriikka Aapontytär. He lähtivät torpasta 1889, jolloin sivustolla esitellyt Kalle ja Maria Selkee muuttivat sinne.

Vaikka Kinkki ei ollutkaan varsinainen torppa, mainittakoon kuitenkin, että Isak Tuomaanpoika Kinkki ja hänen vaimonsa Anna Leena Heikintytär tulivat Mouhijärveltä 1836. He olivat muutaman vuoden Alaviidanojan torppareina, mutta siirtyivät jo 1842 itsellisiksi Palomäkeen. Todennäköisesti Kinkin mäkitupa syntyi tässä yhteydessä. Isak oli lähtöisin Mouhijärven Vestolan Kinkiltä. Taavetti Kinkki oli hänen poikansa.

Muiden Viidanojankulman asumusten syntyvaiheet onkin esitetty sivustolla.

 

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.