Vasemmalle vievän tien päässä oli Viitaniemi. Se on ollut aikoinaan Heinijärven Parkkisen torppa, jonka alueen Pakkasen kartano osti 1910-luvulla. Torppa oli perustettu 1802. Se oli kohtalaisen kokoinen, viljeltyä oli 8 hehtaaria vuonna 1910. Torpan väellä oli kaksi hevosta ja kolme lehmää. Torpassa asuivat vuosisadan vaihteessa torppari Kaarle Vilhelminpoika (s. 1860, k. 1912), hänen vaimonsa (vihitty 1886) Eliina Mariaana Heikintytär (s. 1860, k. 1934) ja lapset
- Kaarle Erland s. 1886, k. 1918,
- Frans Vilhelm s. 1888, k. 1918,
- Johannes s. 1891, k. 1909,
- Aina Maria s. 1893, k. 1987 Tampereella,
- Matilda Vilhelmiina s. 1895,
- Hjalmar s. 1897, k. 1903,
- Eino s. 1900, k. 1948 Tampereella ja
- Fanny s. 1902, k. 1934.
Lastenlapsia asui talossa 20- ja 30-luvuilla. Myös Kaarle Viitaniemen veli Erland (s. 1863, k. 1939) asui Viitaniemessä. Viimeistään 30-luvulla hän muutti Kyröskoskelle.
Kaarle Viitaniemi oli lähtöisin Mettä-Tiipiältä, jonka vuokraviljelijän poika hän oli. Hänen vanhempansa siirtyivät sieltä Viitaniemen torppareiksi. Eliina oli kotoisin Viljakkalan Sankarilta, mutta syntynyt Mahnalan Honkaniemen torpassa.
Viitaniemen rakennukset. Kuva on Hilkka Luukkasen kokoelmista.
Kaarle käytti sukunimeä Aaltonen. Hänen vaimonsa oli Lydia Juhontytär Laakso (s. 1889 Suoniemellä, k. 1964 Vesilahdella). He asuivat avioliittonsa alkuvuodet Viitaniemessä. Heillä oli tytär Kerttu (Katajamäki, s. 1911 Suoniemellä, k. 1986 Tampereella) ja poika Kalle Nikolai (s. 1913, k. 1976 Vesilahdella). Perhe muutti 1913 Karkkuun. 1918 he asuivat Lohjalla. Perheen viidestä lapsesta ainakin Aarne (s. 1914 Kemiössä, k. 1975 Vesilahdella) asui 20-luvulla Viitaniemessä ja kävi koulua Haukijärvellä. Ilmeisesti Kaarle katosi vuoden 1918 taisteluissa. Frans Vilhelm kuoli 1918 Lahden vankileirillä. Hän oli tuolloin ammatiltaan torppari ja naimaton. Ainalla oli tytär Irma (s. 1921, k. 1994 Tampereella). Fannylla oli poika Pauli, s. 1929. Aina ja Matilda muuttivat Tampereelle. Eino muutti 1925 Tampereelle. Samana vuonna hän avioitui Elsa Sandbergin (s. 1903 Tampereella, k. 1981 Tampereella) kanssa. Irma vihittiin 1945 Tampereella avioliittoon Eino Virolaisen (s. 1920, k. 1986 Tampereella) kanssa.
Eliina Viitaniemi luopui kesällä 1918 allekirjoittamallaan siirtokirjalla oikeudestaan torppaan. Myöhemmin hän yritti yhdessä lastensa kanssa saada siirtokirjaa kumotuksi ja torppaa lunastetuksi. Asiaa käsiteltiin ilmeisesti aina korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Lunastusoikeutta torppaan hän ei saanut. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, milloin Viitaniemen rakennukset on purettu. Ensimmäinen niitä koskeva huutokauppa on pidetty 1922. Sen jälkeen sukua lienee vielä asunut talossa, koska 1934 on pidetty uusi huutokauppa, jossa rakennukset ovat olleet kaupan pois siirrettävinä. Muistitieto kertoo Viitaniemen hävinneen 30-luvun loppupuolella.
Kuvassa edessä vasemmalta Elina, Fanny ja Matilda Viitaniemi sekä Aarne Aaltonen. Takana vasemmalta Eino, Pauli, Aina ja Irma Viitaniemi. Kuva on Hilkka Luukkasen kokoelmista.
Lähelle Viitaniemen vanhaa tonttia, lähemmäs Viidanojaa rakennettiin sodan jälkeen karjalaistalo Viita (Halonen).