Kun Haukijärven kansakoulu 1898 aloitti toimintansa, oli se aika laajan alueen ainoa koulu. Niinpä kouluun tultiin muistakin kylistä ja jopa pitäjänrajan yli. Erityisesti Herttualasta tulijoita oli useita. Tulo loppui ja muutama oppilas vaihtoi koulua, kun Heinijärven koulu 1902 perustettiin. Kaipion koulu puolestaan aloitti 1905, ja sillä saattoi olla merkitystä eräiden Herttualaan kuuluneiden torppien lasten kouluvalintaan. Mouhijärven kansakoulujen historiaa tunnen valitettavan huonosti eikä edes verkosta näytä löytyvän siitä tietoa. Rippikirja (SSHY) 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä kertoo, että kansakouluja oli ainakin Uotsolassa, Saikkalassa, Häijäässä, Ryömälässä, Tervamäessä ja Murron kylässä. Kuten aiemmin on todettu, Pukaran koulu aloitti 1920. Ei siis ihme, että tulijoita Haukijärvelle oli myös Mouhijärven puolelta. Tarkastellaan seuraavaksi, mitä koulun oppilasluettelo kertoo muualta kouluun tulleista.
Ensimmäinen mouhijärveläinen oppilas löytyy numerolla 15. Hän oli Elias Mustajärvi 1898. Myös hänen veljensä Martti ehti käydä koulua Haukijärvellä, samoin hiukan myöhemmin torpassa asuneen Lindegrenin perheen lapset. Peltomäen perheen lapset kävivät niin ikään koulua Haukijärvellä. 1898 aloitti koulunkäyntinsä Vilho Kökkö, joka taisi tulla Murron kylältä asti. Ehkä kylässä ei vielä siinä vaiheessa ollut omaa koulua. Emma Isotalo puolestaan oli Ikaalisista. Hän todennäköisesti asui sukulaistalossaan Ojaniemessä. Kourin ja Alanapan lapset tulivat Pukarasta, Aina Koivuniemi, Roiton ja Karhiniemen (Haaviston) lapset Hahmajärveltä. Anian torpan lapset asuivat Venetmäessä. Myös Häijään suunnasta oli tulijoita. Rajalan torpan lapset asuivat aika lähellä pitäjänrajaa ja kävivät koulunsa Haukijärvellä. Pukaran koulun perustaminen ja Uusi-Pukaran talojen liittyminen Mouhijärveen 1922 muutti tilannetta, mutta ei täysin. Ainakin Onni Karhiniemi, Erkki Jaakkola ja Enni Pussi siirtyivät toiseen kouluun noihin aikoihin. Kallioniemen lapset sen sijaan kävivät koulunsa Haukijärvellä nuorinta Eeroa lukuunottamatta.
Opettaja Amanda Unto toi mukanaan kouluun kaksi sisartaan. Heitä ei ole merkitty rippikirjaan, joten he todennäköisesti pysyivät kirjoilla Huittisissa. Myös Pakkasella oli työväkeä, joka ei siirtänyt kirjojaan Hämeenkyröön. Heidän lapsiaan oli koulussa Haukijärvellä. Jossain vaiheessa johtokunta uhkasi heitä maksuilla. Tiedossa ei valitettavsti ole, perittiinkö toisen kunnan asukkailta maksua koulunkäynnistä. Ainakin johtokunta hyväksyi vaihdon niin, että hämeenkyröläinen Simo Linnusmäki meni Perämaan kouluun Mouhijärvellä ja mouhijärveläinen Leila Perttu tuli kouluun Haukijärvelle. Sotien aikana ja jälkeen koulussa oli runsaasti karjalaisia oppilaita, jotka siinä vaiheessa säilyivät kirjoilla omissa seurakunnissaan.
Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.