Mustajärvenkulmaa

Parrin Vuorenmaa on sijainnut ilmeisesti lähellä Koivistoa. Torppari Evert Vuorenmaa kuoli 1888. Leski Karoliina Matintytär (s. 1856, k. 1933) ja lapset

• Evert Viktor, s. 1883, k. 1961 Suodenniemellä,
• Hilma, s. 1884 ja
• Jeremias, s. 1887, k. 1976

asuivat todennäköisesti torpassa ainakin jonkin aikaa tämän jälkeen. Karoliinalla oli lisäksi lapset

• Fanny Matilda, s. 1892, k. 1926,
• Kalle Justinus, s. 1894, k. 1918,
• Hulda Vilhelmiina, s. 1897 ja
• Ivar Mikael, s. 1899.

Perhe asui myöhemminkin Parilassa, mutta tarkempi asuinpaikka ei ole tiedossa. Hämeenkyrön Sanomien mukaan on leski Karoliina Matintytär Parilasta saanut 1922 sukunimen Vuorenmaa, koska on ollut aiemmin naimisissa torppari Vuorenmaan kanssa. Karoliina käytti myös sukunimeä Mäkinen. 1932 hän asui Järvenkylässä.

Evert käytti sukunimeä Mäki. Hän avioitui 1907 Aleksandra Matilda Katajiston (s. 1884 Mouhijärvellä, k. 1939 Suodenniemellä) kanssa. Heillä oli lapset Viljo Olavi (s. 1908, k. 1928 Suodenniemellä) ja Kaarlo Evert (s. 1911, k. 1981 Nokialla). Evert muutti 1913 Minnesotaan. Hän palasi myöhemmin takaisin Suomeen. Perhe asui 1911 Kalkunmäessä, muutti 1920 Uotsolan Hopun Järvensivulle ja sieltä 20-luvulla Suodenniemelle. Hilma, Jeremias, Fanny, Kalle ja Ivar käyttivät sukunimeä Mäkinen. Hilma avioitui 1911 Kalle Koskisen (s. 1876 Viljakkalassa) kanssa. Perhe asui Viljakkalassa ja Pirkkalassa ennen kuin 1913 muutti Yhdysvaltoihin. Jeremias muutti 1910 Yhdysvaltoihin, missä opiskeli hammaslääkäriksi. Hän asui perheineen Waukeganisssa Illinoisisssa. Hänen puolisonsa oli Helmi (s. 1899, k. 1988 Lakessa Illinoisissa).  Amerikkalaisdokumenteissä sukunimi on muodossa Mackey. Kalle todennäköisesti kuoli Tammisaaren vankileirillä. Hänet on myöhemmin julistettu kuolleeksi. Ivar on merkitty henkikirjassa Parilaan vielä 20-luvun lopussa, mutta mahdollisesti hän on asunut muualla.

Söderlingit asuivat Vuorenmaassa 1890-luvulla. Vuosina 1902 - 1904 Vuorenmaassa asui Taavetti Järvinen perheineen. He muuttivat Orivedelle. Heidän jälkeensä siellä asuivat Jeremias Erland Jeremianpoika Wesa-Wuorenmaa (s. 1874 Ylöjärvellä, k. 1943 Karkussa)  ja hänen vaimonsa Matilda (s. 1871 Mouhijärvellä, k. 1940 Karkussa). Heillä oli lapset Eino Erland (s. 1902 Mouhijärvellä, k. 1954 Karkussa) ja Elsa Matilda (s. 1905). Perhe muutti 1906 Karkkuun ja käytti myöhemmin sukunimeä Vesa. Myös suutari Keskisen perheen kerrotaan asuneen Vuorenmaassa.

Kun palataan Mustajärventielle, kääntyy pian tie oikealle Mustajärven rantaan. Siellä on Metsäkirmo eli Mustajärvi, joka oli aiemmin Herttualan Kirmon torppa. Se oli perustettu 1806 ja itsenäistyi 1919. Perhe käytti Mustajärveä sukunimenä. 1900-luvun alussa torpassa asuivat vaari, torppari Kaarle Kustaa Taavetinpoika (s. 1841, k. 1918), hänen vaimonsa Maria Eveliina Matintytär (os. Poussa, s. 1852, vihitty 1871, k. 1941) sekä lapset

• Hilma Maria, s. 1872, k. 1957,
• Kaarle Aleksius, s. 1874, k. 1935,
• Taavetti Viktor, s. 1876, k. 1965,
• Ida Jusefiina, s. 1878, k. 1960 USA:ssa,
• Fanni (Fanny) Matilda s. 1880, k. 1880,
• Aina Sofia, s. 1883, k. 1970,
• Väinö Matias, s. 1885, k. 1964,
• Fanni Matilda, s. 1887, k. 1983,
• Anna Lydia s. 1890, k. 1890 ja
• Toivo Sakari, s. 1892, k. 1966.

Hilma muutti Tampereelle ja avioitui 1893 Juho Erland Tuomisen (s. 1865, k. 1950) kanssa. Myöhemmin perhe asui naapurissa Koivulassa. Kaarlesta tuli Mustajärven isäntä. Kerrotaan, että hän oli hyvä tanssimaan ja toimi Selma Suomisen kanssa purpurin alkajaparina. Hän kuului Haukijärven kansakoulun johtokuntaan. Taavetti Vihtori avioitui Aina Peltoniemen (s. 1883, k. 1970) kanssa. Perhe asui Parilan Järvelässä ja käytti sukunimeä Järvelä. Ida avioitui 1904 Juho (John) Heinosen (s. 1879 Ikaalisissa, k. 1964 USA:ssa) kanssa. Perhe muutti 1909 Amerikkaan, missä Juho Heinonen työskenteli kaivosmiehenä Michiganissa.

Aina työskenteli vuodesta 1914 Pitkäniemen sairaalassa. Hän muutti 1922 Tampereelle. Väinö oli poikamies. Hän asui kotitilallaan ja toimi suutarin ammatissa. Kerrotaan, että hän oli hyvä laulamaan ja osasi myös soittaa huuliharppua. Innokas kalamieskin hän oli. Fanni muutti 1908 pesijättäreksi Pitkäniemen sairaalaan. 1911 hän siirtyi Tampereelle ja edelleen 1913 Helsinkiin. Hän avioitui 1917 Kalle Voutilaisen (s. 1888 Kuopiossa, k. 1965) kanssa. Tämä oli puuseppä, myöhemmin kauppias. Toivon puoliso oli nimeltään Anna Lehtonen (s. 1899 Turussa, k. 1983).

Kaarlen vaimo (vihitty 1892) oli Kustaava Juhontytär Palomäki (s. 1868, k. 1941). Heillä oli lapset

• Aleksi Ernest, s. 1892, k. 1976,
• Arvo Johannes, s. 1894, k. 1977 Kangasala,
• Viljo Paavali (Paavo), s. 1897, k. 1970,
• Tekla Lydia (Lyyli), s. 1899, k. 1928 Suodenniemellä,
• Yrjö Vihtori, s. 1902, k. 1980 Tampereella,
• Senni Kaarina, s. 1905, k. 1910,
• Irja Laina Maria, s. 1907, k. 1910,
• Vilho Ilmari, s. 1910, k. 1994 ja
• Matti Lenni Mikael, s. 1912, k. 1939 sodassa.

Aleksista tuli Palomäen isäntä. Arvo avioitui (kuulutettu 1928) Martta Erkkilän (s. 1894, k. 1975 Tampereella) kanssa. Heille syntyi poika ja tytär. Paavo perheineen asui Koivumäen tilalla Jumesniemessä. Hänen vaimonsa oli Iida (os. Haapaniemi, ent. Lehtiniemi, s. 1893, k. 1970). Perheeseen syntyi kaksi poikaa ja tytär. Lyyli avioitui Viljo Uusikulkun (s. 1903 Suodenniemellä, k. 1983 Suodenniemellä) kanssa. Hän kuoli pian avioitumisensa jälkeen. Yrjön puoliso oli Toini (os. Rissanen, s. 1915 Sortavalassa, k. 1986 Tampereella). Yrjö asui perheineen Ikaalisissa ja Tampereella. Hänellä oli tytär. Perheeseen kuului myös kasvattipoika.

Vilho asui kotitilaansa. Hänen puolisonsa (vihitty 1948) oli Irja (os. Laine, s. 1921, k. 2000). Heille syntyi kolme poikaa. Vilho harjoitti vähän aikaa ennen sotaa kuorma-autoliikennettä. Hänen omistamansa auto kuljetti maitoa Laitilan meijeriin. Autoa ajoivat Väinö Peltomäki ja Niilo Järvinen. Auto joutui sodan puhjettua armeijan käyttöön. Vilho Mustajärvi kuului 50-luvun lopussa lastenkodin maatilan hoitokuntaan.

Matti avioitui (kuulutettu 1938) Kerttu Aallon (s. 1916, k. 2009) kanssa. Tämä oli kotoisin Herttualasta. Perheeseen kuuluivat poika Rauno ja tytär Mirjami, joka syntyi vasta isänsä kuoleman jälkeen. Perhe asui Herttualassa.

Vilho ja Matti Mustajärvi ostivat tilan vanhemmiltaan 1934 tehdyllä kauppakirjalla. Tila jaettiin 30-luvulla Vilhon ja Matin kesken. Tilat ovat edelleen suvulla.

Metsäkirmon maalla on tehty löytöjä kahdesta kivikautisesta asuinpaikasta. Esineistöä on löytänyt ainakin Kaarle Mustajärvi 1898. Lehtitiedon mukaan eläkeläinen Kaarlo Mustajärvi löysi 1912 pellosta ruskehkoa liusketta olleen keihäänkärjen, jonka hän lahjoitti Satakunnan museolle Poriin.

Mustajärven perhettä talon edustalla. Kuva kuuluu Jorma Ala-Maakalan kokoelmiin.

Palomäki on entinen Herttualan Sormusen torppa. Se oli perustettu 1832 ja itsenäistyi 1900-luvun alussa. Vuoden 1910 maatalouslaskennan mukaan sen viljelyala oli 10,2 hehtaaria. Siellä pidettiin hevosta ja neljää lehmää. Henkikirjojen mukaan Palomäen kanssa samanaikaisesti 1914 on muodostettu myös naapuritila Koivula. Palomäen vanha päärakennus oli nykyisestä rakennuksesta Ruskeemäkeen päin vasemmalla. Sen kohdalta lähti ennen tie Kahilaan. Uusi päärakennus on vuodelta 1950.

Torpparina oli 1900-luvun alussa Taavetti Taavetinpoika (s. 1854, k. 1909). Hänen vaimonsa (vihitty 1882) oli Elina Karoliina Juhontytär (s. 1862, k. 1933). Elina oli Palomäen edellisen torpparin tytär.

Torpassa asuivat itsellisenä emännän veli Juho Vilho Juhonpoika Palomäki (s. 1865, k. 1907), tämän vaimo (vihitty 1895) Ida Emilia Augustintytär (os. Palmgren, s. 1875 Pirkkalassa, k. 1956 Tampereella) ja pojat Paavo Vilhelm (s. 1898 Hämeenkyrö, k. 1899) ja Paavo Johannes (s. 1903, k. 1935 Kauhavalla). Perhe oli tullut Pirkkalasta 1901. Ida Palomäki muutti poikansa kanssa Tampereelle 1910.

Myös vaari Juho Kustaa Antinpoika (s. 1819 Ikaalisissa, k. 1900) ja tämän tytär Kustaava Juhontytär (s. 1868) elivät torpassa. Kustaava kuulutettiin 1892 avioliittoon Kaarle Aleksius Mustajärven kanssa. Heidän pojastaan Aleksi Ernestistä (s. 1892, k. 1976) tuli Palomäen isäntä 20-luvun alussa. Aleksi (Aksu) asui pienestä lähtien Palomäessä tätinsä Elinan luona.

Aleksin vaimo oli Irja os. Kortesluoma (s. 1918 Virroilla, k. 1971). Perheeseen kuului yhdeksän lasta. Tila on edelleen suvun hallussa.

Irja ja Aleksi Mustajärvi (Palomäki) perheineen. Kuvat kuuluvat Jorma Ala-Maakalan kokoelmiin.

Jatketaan Mustajärventietä ja käännytään vasemmalle Ruskeemäentielle. Tien vasemmalla puolella Palomäen nykyisen navettarakennuksen lähellä oli Koivula, joka oli erotettu Palomäestä. Kauppakirja on tehty 1909. Tila on henkikirjojen mukaan muodostettu 1914. Siihen kuului myös Herttualan Mikkolasta ostettua lisämaata. Sen ensimmäiset omistajat olivat Juho Erland (s. 1865 Tyrväällä, k. 1950) ja Hilma (os. Mustajärvi, s. 1872, k. 1957) Tuominen. He olivat avioituneet Tampereella asuessaan. Mustajärvenkulmalle he muuttivat vuoden 1906 aikoihin.

Heillä oli kasvattitytär Hilkka. Myös Helmi Järvelä asui joitakin vuosia talossa. Kerrotaan, että hän kulki Koivulasta koulussa Haukijärvellä. Juho Tuominen valmisti puuastioita, sota-aikaan esimerkiksi saaveja. Tila siirtyi 1928 Aleksi Mustajärven omistukseen. Nykyisin Koivulan tontilla on Palomäen rakennukset.

Hilma, Hilkka ja Juho Tuominen. Kuva kuuluu Jorma Ala-Maakalan kokoelmiin.