Tällä kertaa lisäyksiä ja tarkennuksia aiempiin juttuihin. Ilmakuvien jatko-osat ovat vuorossa juhannuksen jäkeen.

Viimeksi mietin mm. Rintalan, Antilan ja seppä Jokisen talojen viimeisiä vaiheita. Kiitos lukijapalautteen, niihin on saatu hiukan tarkennusta. Rintalan asuinrakennus on purettu todennäköisesti heti sen jälkeen, kun Fiia Rintala kuoli 1950. Paikalla oli sen jälkeen vielä pienehkö lato, joka oli lautarakenteinen ja maalaamaton. Se lienee ollut pystyssä vielä 50-luvun loppupuolella. Antilan rakennus käsitti yhden hirrestä rakennetun huoneen ja toisessa päässä olleen lautarakenteisen, maalattiaisen tilan. Se lienee purettu 50-luvun puolivälissä. Seppä Jokisen talosta oli 50-luvun puolivälissä jäljellä vielä hisrsikehikkoa ja lautarakenteinen lato. Pian tämän jälkeen ne lienee purettu.

Liittyen tarkkailukarjakoihin on useampikin taho vahvistanut, että myös Eero Ala-Maakala kiersi Haukijärvellä tässä työssä. Ei ole tarkemmin tiedossa, toimiko hän sijaisena tai oliko hänellä koulutus ammattiin. Ajankohta oli 50-luvun alku. Tarkkailukarjakon koulutus oli myös Elli Peltoniemellä. Hänen työskentelystään ei ole säilynyt tietoa.

Joskus kirjoittelin neljän Metsäsen veljeksen vaiheista. Silloin ei ollut tietoa Emil Metsäsen vaimon Iidan vaiheista. Sittemmin löysin Emilin ja Iidan hautakiven kuvan Facebookin Suomen kirkkoja ja hautausmaita-ryhmästä. Iida oli syntynyt 1882 Vesilahdella ja kuoli siellä 1961. Samaan hautaan on haudattu todennäköisesti myös heidän vävynsä, joten Emilillä ja Iidalla lienee ollut ainakin yksi tytär. Historiallinen sanamalehtikirjasto antaa Emil Metsäselle muutamia osumia Vesilahdelle. Hän lienee toiminut kunnallisissa luottamustehtävissä.

Amerikan siirtolaisia on käsitelty monessakin tekstissä. Juho Ketola oli yksi Kanadaan muuttaneista. Vanhoista lehdistä löytyi hänen tyttärensä Evan kuolinilmoitus vuodelta 1939. Sen mukaan Juho oli tuolloin edelleen Kanadassa, vaimo Hiljan olinpaikkaa ei voi varmaksi päätellä. On vaikea sanoa, kuinka tiivistä yhteydenpito valtameren yli oli. Ainakaan omaisilla ei ollut tietoa Juhon kuolemasta. Uskoakseni Hilja kuoli 1959 Nokialla.

Lopuksi muutama lisäys Tampereen väestöluetteloissa 1919 esiintyviin kyläläisiin. Anselm ja Hilda Marjaana Ahonen asuivat kuuden lapsensa kanssa osoitteessa Puuvillatehtaankatu 45. Osa lapsista kävi jo töissä. Anselm oli Finlaysonin turpiinimies. Ompelija asui Aino Viitaniemi Niemikatu 1:ssa, mutta oli ilmeisesti edelleen kirjoilla Hämeenkyrössä. Mustanlahdenkatu 20:ssä asuneen kauppias Hilma Josefiina Ristilän syntymävuosi poikkesi oikeasta tasan yhdellä, päivä ja kuukausi olivat oikein. Ehkä siis kuitenkin kyläläinen.

 

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.