Blogi
Opettaja vuokralla (blogi)
Koulun tilikirjat kertovat monenlaisista asioista. Vuonna 1932 palkkaa alettiin maksaa Sirkku Valtasaarelle. Alakoulun toiminta oli alkanut yhteisenä Jumesniemen koulun kanssa. Kun Valtasaari opetti Haukijärvellä, hän tarvitsi asunnon. Sellainen löytyi tilikirjan mukaan T. Kivelän (myöh. Kalliopohja) luota. Merkintä 150 markan vuokrasta on tilikirjassa aika heikosti näkyvä. Maksu Taave Kivelälle esiintyy tuon vuoden tileissä kuusi kertaa. Yhteensä hän sai 1650 markkaa. Osan viikoista opettaja asui Jumesniemessä. Kesäloman ajalta tuskin maksettiin vuokraa. Vaikea sanoa, mikä kuukausivuokra oli. 150 markkaa? Seuraavana vuonna vuokraa on maksettu vain kerran, silloin 150 markkaa.
Vuonna 1934 vuokraa on taas maksettu useamman kerran. Nyt löytyy myös merkintä yhden kuukauden vuokrasta, joka on ollut 225 markkaa. Valtasaari asui edelleen Kalliopohjassa. Tuon vuoden elokuussa alkoi palkanmaksu Asta Niittymäelle, joka tuli päätoimiseksi alakoulunopettajaksi Haukijärvelle. Hänkin asui Kalliopohjassa seuraavaan vuoteen, jolta löytyy merkintä vuokranmaksusta Selma Pertulle. Summa oli nyt 208,35 markkaa (kuukaudessa?).
Opettaja Niittymäki on saanut 1936 asunnon korvausta kesä-heinäkuulta 416 markkaa. Kenties hän asui jossain muualla, ehkä Punkalaitumella. Asuinpaikka vaihtui ilmeisesti syksyllä, jolloin vuokraa alettiin maksaa Ida Venetmäelle. Niittymäki oli muuttanut Kivimäkeen. Ensimmäinen summa oli 300 markkaa. Merkinnät jatkuivat 150 markalla jaollisina vuoteen 1940. Seuraavan vuoden alkupuolella ei vuokraa enää ole kirjattu tileihin. Asunto uudessa koulurakennuksessa lienee valmistunut.
Hankintoja (blogi)
Taannoin kerroin siitä, miten koulu työllisti kyläläisiä. Jatketaan tällä kertaa hankinnoista, joita koulu teki lähiympäristöstään. Monenlaista tarvittiin koulunpitoon. Useimmin tilikirjassa mainittiin halkojen hankinta. Kyläläisistä niitä toimittivat koululle ainakin Erkkilä, Suoja, Estlander, Perttu, Peltoniemi, Haukipää, V. Salomäki ja Kukkola. Niitä jouduttiin hankkimaan myös kylän ulkopuolelta, kuten Heinijärven ja Pukaran talollisilta. Erkkilästä on koululle toimitettu santaa, Pakkaselta lautoja, öljyä ja kattopäreitä, Yliviidanojalta käsityölautoja sekä Kalliopohjasta ja Mäkiseltä (Lempi Mäkinen) ruokatarpeita. Edellä oleva luettelo ei ole kaikenkattava. Tilikirjoissa on paljon merkintöjä tilallisten, kuten Valkaman, Alaviidanojan ja Sunin, laskuista. Niistä ainakin osa on varmaankin koskenut tarvikkeiden toimituksia.
Kirjoja ja muita varsinaisia koulutarvikkeita hankittiin enimmäkseen alan liikkeistä Tampereelta ja ehkä kauempaakin. Lähiseudun kaupoista ensimmäisenä näkyi Häijään Nyberg (myöhemmin Nuotio). Hieman myöhemmin kuvaan tulivat Hämeenkyrön Osuuskauppa, Väinänen, Mattila, Kyröskosken Osuuskauppa, Kalhu, Häijään kauppa, Frantsila sekä naapurikylän Vikman, Kallio ja Villo. Oman kylän kaupoista löytyi laskuja Heinoselta ja Laineelta. Oman pitäjän kirjakauppiaista pieniä tilauksia saivat Reina ja Saarilahti. 30-luvulla Kyröskosken kirjakaupasta hankittiin enemmänkin kirjoja ja muita tarvikkeita.
Hiukan erikoisempia laskujakin on tilikirjassa mainittu. Leipuri Nummisen pieni lasku toistui useampaan otteeseen ja ainakin kerran mainittiin sen koskeneen leivoksia. Olisiko tarkastaja ollut tulossa käymään koululla? Joulupukeista oli pari laskutusta 1900-luvun alusta, ja keisarin kuvalle hankittiin kehykset 1913. Kehityksestä kertoivat sähköyhtiö Hierun laskujen ilmestyminen tilikirjaan 1923 ja radion lupakirjan hankkiminen 1930.
Lisää haukijärveläisiä, osa 2 (blogi)
Jatketaanpa vielä haukijärveläisistä, jotka eivät ole aiemmin tulleet tällä sivustolla mainituiksi. Seuraavassa henkikirjojen pohjalta muutama sana niistä, jotka olivat Pakkasella töissä 50-luvulla. Hyvä on muistaa, että nämä nimet ovat uusia, osa edellisessä tekstissä mainituista jatkoi työskentelyä seuraavalla kymmenluvulla. Joku viipyi vuoden, toinen kymmenenkin vuotta. Toki myös muualla kylässä, etenkin lastenkodissa, oli työvoimaa. Heidän luetteloaan pyrin täydentämään lähiaikoina.
Aloitetaan taas perheettömistä. Karjakkoina, karjakon apulaisina tai karjanhoitajina työskentelivät Lea Ahola (s. 1934 Haapajärvellä), Hanna Simula (s. 1927 Eurassa), Anna Liisa Kontti (s. 1936 Jämijärvellä), Väinö Valasmäki (s. 1929 Nurmijärvellä), Elma Suviniemi (s. 1921 Kihniössä), Enni Parviainen (s. 1930 Muhoksella), Anna-Liisa Rinne (s. 1934 Kankaanpäässä), Taimi Helenius (s. 1920 Muhoksella) ja Irja Rytky (s. 1940 Haapajärvellä). Kalervo Ikonen (s. 1920 Lappeella) toimi työnjohtajana 50-luvun puolivälissä.
Sitten perheellisiä. Albin (s. 1906 Huittisissa) ja Olga (s. 1907 Ulvilassa) Toivo asuivat Pakkasella 50-luvun alussa. Heillä oli tytär ja poika. Albin Toivo oli ammatiltaan seppä. Työmies Veikko Auvinen (s. 1929 Lokalahdella) vaimonsa Tertun (s. 1936 Terijoella) kanssa kuului myös henkilökuntaan. 50-luvun lopussa taloon tuli Leinon perhe, johon kuuluivat isä Pentti (s. 1929 Alastarossa), äiti Martta (s. 1929 Kiuruvedellä), poika ja neljä tytärtä. He asuivat entisessä meijerirakennuksessa.
Gallerian kuvissa esiintyy muutamia henkilöitä, joita edellä ei ole mainittu. On mahdollista, että he eivät ole muuttaneet kirjojaan Hämeenkyröön. Joukossa voi olla myös hämeenkyröläisiä, jotka tulivat edelleen kirjatuiksi aiempaan kotikyläänsä.
Lisää haukijärveläisiä, osa 1 (blogi)
Aiemmin olen näissä teksteissä (osa 1 ja osa 2) kertonut kylässä asuneista itsellisistä, joiden asuinpaikka ei ole tiedossa. Sivustolla on käsitelty Pakkasen kartanon ja lastenkodin työväkeä. Monen asumuksen kohdalla heitä on myös esitelty. Tässä tekstissä aion kertoa sellaisista kartanon palveluksessa 40-luvulla olleista, joista ei sivustolla ole mainintaa. Osa esiintyy gallerian kuvissa, joihin yritän heidät linkittää.
Aloitetaan perheettömistä. Sellaisia, joiden ammatti on tiedossa, olivat 40-luvulla karjanhoitaja Eeva Linbom (s. 1921 Kankaanpäässä) sekä karjakot Taimi Hooli (s. 1918 Karungissa), Hulda Ahola (s. 1908) ja Elli Kivinen. Työmiehistä on henkikirjoissa mainittu Erkki Lähteenmäki (s. 1925 Huittisissa). Sisar (?) Suoma Lähteenmäki (s. 1923) tuli Haukijärvelle Tampereelta.
Perheitä oli 40-luvullakin useita. August Jalmari Rantanen (s. 1903 Pälkäneellä) toimi Pakkasella työnjohtajana. Hänen vaimonsa Nimma Maria (os. Koskinen, s. 1900 Vesilahdella) ja tytär Mirjam (s. 1928 Lempäälässä) asuivat myös siellä. Jalmarin äiti Adolfiina ja veli Kaarle (s. 1909 Pälkäneellä) olivat talossa ainakin jonkin aikaa. Tallimies Arvo Ala-Harju (s. 1907 Ilmajoella), vaimo Armi (s. 1913 Ilmajoella) ja lapset Anni (s. 1936 Ilmajoella) ja Alpo (s. 1938 Ilmajoella) kuuluivat kartanon väkeen. Laaksolan perheen isä toimi autonkuljettajana. Niin ikään Kujansuun ja Vienolan perheet asuivat Pakkasen rakennuksissa. Jälkimmäiseen kuuluivat isä Kustaa (s. 1898 Kullaalla), äiti Hulda (s. 1906 Kauvatsalla) ja neljä lasta.
Juho Junnila (s. 1913 Siikajoella) ja hänen vaimonsa Helga (s. 1912 Muhoksella) näkyvät tiettävästi yhdessä valokuvassa. Heillä oli yksi poika. Kustaa (s. 1891) ja Iida (s. 1899) Nikkilä lienevät olleet hämeenkyröläisiä. Heillä oli neljä lasta. Mikko (s. 1898 Ilmajoella) ja Elma (s. 1902 Aitolahdella) Kivistö olivat töissä kartanossa 40-luvun lopussa. Heillä oli Mikko-niminen poika (s. 1936 Seinäjoella).
Pari kertaa minulta ovat Pakkasella töissä olleiden lastenlapset kyselleet isovanhemmistaan tietoja tai valokuvia. Siinä yksi syy tähän tekstiin.
Lähde: henkikirjat
Turun pataljoonaan? (blogi)
Taannoin kirjoitin tsaarin ajan asevelvollisista. Totesin, että Taavetti Vilhelm Palomäki sai arpanumeron 10, mikä saattoi hyvinkin tarkoittaa vakinaista kolmen vuoden palvelusta. Rippikirjat eivät kuitenkaan kerro hänen palveluksestaan. Niissä on vain merkintä "Asev. hyväksytty" ja tuo mainittu arpanumero. Turun arkistosta löysin luettelon vuonna 1899 vakinaiseen palvelukseen valituista. Yksi heistä oli Taavi Vilhelm Palomäki Hämeenkyrön Heinijärveltä.
Luettelo kertoo Taavetin arpanumeron, kotikunnan ja -kylän sekä sen, että hänen tuli astua Turun pataljoonan asepalvelukseen marraskuun alussa. Palvelun kesto oli kolme vuotta. Lykkäystä tai vapautusta anoneista oli omia luetteloitaan, mutta Satakunnan puolelta en sellaista löytänyt. Kun kutsunnat oli pidetty jo edellisenä vuonna, olettaisi päätöksen mahdollisesta vapautuksesta ehtineen tulla ennen alussa mainitun luettelon laatimista. Mitään korjauksia siinä ei näkynyt.
Asepalveluksessa oloa vastaan puhuu hiukan se, että Taavetti avioitui Emmansa kanssa kesäkuussa 1900. Olisiko hän saanut lomaa mennäkseen naimisiin? Ehkä, jotain mainintoja lomista olen nähnyt Suomen Kaartiin kuuluneen päiväkirjoja selatessani. Olihan palvelua tuolloin ehtinyt kertyä jo yli puoli vuotta. Tampereen ja Turun välillä oli ratayhteys, ja taisivat junat kulkea jo Siuroon ja Karkkuunkin. Lomalla kotona käyminen oli siis mahdollista. Ja varmaan myös mieluisaa.