Blogi

Hämeenkyrön Sanomat kertoi 15.11.1929 ilmestyneessä numerossaan Parilassa sattuneesta kuolemantapauksesta. Juttu on otsikoitu "Mies kuollut korpirojun nauttimisesta". Tapauksen kytkeminen kieltolakiin menee omaan piikkiini. Henki voi toki lähteä myös laillisesti hankitun alkoholin takia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kieltolaki näkyi Haukijärvelläkin muutaman kuolemantapauksen, puukotusten ja tappeluiden muodossa. Niitä on tullut vastaan haudattujen luetteloissa, vanhoissa lehtijutuissa ja käräjäpöytäkirjoissa. Seuraavassa mainitsen menehtyneen nimeltä, sillä tietääkseni hänen läheisiään ei ole elossa.

Katajiston saunaan oli siis marraskuun 10. päivän iltana kerääntynyt joukko miehiä ryypiskelemään. Heidän tiedetään nauttineen kotipolttoista viinaa. Jossain vaiheessa Malakias Jalonen, ammatiltaan suutari, meni tajuttomaksi. Kun muut juhlijat lähtivät pois, vietiin sammunut Katajiston pirtin lattialle. Hänen kerrotaan olleen elossa, mutta tajuttomana vielä seuraavana päivänä. Kello yhden aikaan päivällä hänen havaittiin kuolleen.

Jutusta ei käy ilmi, kuka hänet virallisesti totesi kuolleeksi. Ehkä paikalla kävi poliisi tai lääkäri. Kenties hänet vain kuljetettiin näiden tarkastettavaksi. Lehdessä kuoleman kerrotaan aiheutuneen väkijuomasta. Sama on kelvannut myös kirkonkirjoihin, tosin niissä kuolinsyymerkintä on yliviivausten takia hiukan epäselvä. Tuohon aikaan kuoltiin vielä vanhuuden heikkouteen, viinaan ja jopa tuntemattoman syyn takia. Ilmeisesti ruumiinavausta ei tehty. Luultavasti kuitenkin tarkistettiin, ettei väkivallan merkkejä ollut havaittavissa.

Malakias Jalonen oli kuollessaan 58-vuotias ja perheetön.

Sivustolla on ollut erillinen kuvagalleria kohta kymmenen vuotta ja kuvia siihen on kertynyt jo lähes 900. Kuvien katselijat ovat varmasti huomanneet gallerian ulkoasun ja toimintojen muuttuneen pari päivää sitten.

Miksi muutos, kun vanhakin toimi?

Kuten joskus ilmaisten ohjelmien kanssa käy, käytössä olleen galleriaohjelmiston ylläpito loppui kehittäjien siirryttyä kohti uusia haasteita. Virheiden korjauksia ja uusia versioita ei ole enää muutamaan vuoteen ilmestynyt. Tästä aiheutui jonkinlainen tietoturvariski. Lisäksi ohjelmisto ei ollut enää täysin yhteensopiva sivutilan taustaohjelmien kanssa ja toimivien asetusten teko vaati tasapainoilua. Näistä syistä uuden galleriaohjelmiston etsiminen tuli ajankohtaiseksi.

Mikä muuttui ja mitä uutta?

Uusi galleria toimii pääosin samoin kuin vanhakin, etusivulta pääsee kuvien katseluun joko sivun vasemman reunan valikosta tai klikkaamalla suoraan haluamsa albumin otsikkokuvaa. Muutamia uusia tai aiemmasta poikkeaviakin toimintoja on. Kuvia voi katsella erikokoisina Kuvien koot -painikkeen alta löytyvällä valikolla (katso kuva alla).

Yksittäisen kuvan katselusta pääse takaisin esikatselukuviin, edelliseen kuvaan tai seuraavaan kuvaan kuvan yläpuolella oikealla olevilla nuolipainikkeilla (edelliseen ja seuraavaan kuvaan pääsee myös näppäimistön nuolinäppäimillä). Haku samoin kuin linkit viimeksi lisättyihin kuviin ja albumeihin löytyvät gallerian etusivun vasemmasta reunasta.

Kommentointimahdollisuus löytyy jokaisen kuvan alapuolelta. Kommentit eivät tule automaatisesti näkyviin, vaan ne menevat ensin tiedoksi sivuston ylläpitäjille. Kommentit erityisesti kuvien tunnistamattomista henkilöistä ovat edelleen tervetulleita.

Vielä tehtävää

Kuvat siirrettiin galleriaohjelmistosta toiseen koneellisesti eikä siirto onnistunut aivan täydellisesti. Kuvan otsikoksi tuli tiedostonimi ja aikaisempi kuvan otsikko näkyy nyt kahteen kertaan kuvan lisätiedoissa. Osasta kuvia tekstit on korjattu käsin, mutta suuri osa on korjaamatta.

Varsinaisen sivuston puolelta galleriaan johtavat linkit eivät tällä hetkellä välttämättä toimi, koska galleriasivujen osoitteet muuttuivat. Linkit on tarkoitus käydä läpi ja korjata lukuun ottamatta blogiteksteisssä olevia linkkejä, niiden läpikäyminen on turhan iso urakka.

Korttien lähettämismahdollisuutta uudessa galleriassa ei ole, mutta pulmaan löytyy varmaan ratkaisu ennen joulusesonkia.

Palautetta toivotaan

Mitä mieltä olet muutoksesta? Löysitkö jotain outoa? Kaipaatko lisää ohjeita? Ovatko kirjaimet liian pieniä (niitä voi kyllä suurentaa selaimessa painamalla CTRL ja + -näppäimiä)? Kerro ihmeessä ajatuksesi sivuston palautesivulta löytyvällä lomakkeella tai suoraan samalta sivulta löytyvään sähköpostiosoitteeseen.

Lisäkuvat ovat tervetulleita, niistäkin voi vinkata palautelomakkella tai sähköpostiin. Nopeasti mieleen tulee mopo. Oliko Haukijärvellä mopoja jo 1950-luvun lopussa ja olisiko niistä säilynyt kuvia?

Viimeksi kirjoittelin puuseppä, kauppias Kalle Voutilaisesta. Kiinnitin huomiota siihen, että Palomäessä asuessaan hän käytti postiosoitteenaan Haukijärveä. Niin teki myös Väinö Mustajärvi 1927 ilmoittaessaan talon myynnistä. Jos olen oikein ymmärtänyt, ei kummankaan ilmoituksen aikaan postia vielä kuljetettu Mustajärvenkulmalle. Se saatiin perille asukkaiden itsensä hakemana. Jotenkin olisin olettanut, että Palomäkeen ja Metsäkirmolle olisi posti haettu mieluummin Herttualasta. Näin ei ilmeisesti kuitenkaan ollut. Ehkä Hiirikalliolta hakijoita riitti niin, että kirjeet tulivat perille.

Palataanpa vielä tuohon taloon, jota Väinö Mustajärvi myi 1927. Se saattoi olla puuseppä Voutilaisen entinen talo. Tämä tosin ei omassa ilmoituksessaan antanut talosta yhtä tarkkoja tietoja. Sijainti joen rannalla on kuitenkin molemmissa. Kenties Väinö Mustajärvi oli ostanut talon 1926, mutta ei halunnut muuttaa siihen asumaan ja pani talon siksi myyntiin. Ostajalla oli myös kytkentä Haukijärvelle. Lauri Heinosen vanhemmat pitivät kylässä kauppaa.

Sitten surullinen kohtalo sodan ajalta. Päivitin hiljattain sivustolle tiedon Olavi Laineen kuolemasta sotavankeudessa Neuvostoliitossa. Katsotaan nyt, mitä seurakunnan kuolleiden luettelo kertoo asiasta. Hänet merkittiin luetteloon muista merkinnöistä päätellen heinäkuussa 1942. Kuolinajaksi on ensin merkitty kesäkuu. Se on kuitenkin myöhemmin viivattu yli ja korjattu marraskuuksi. Huomautus-sarakkeessa on merkintä, että hän oli kadonnut Paatenessa. Tekstiä on enemmän, mutta sitä ei voi lukea, sillä sen päälle on kirjoitettu "Kuoli Neuvostoliitossa 29.11.1942". Ilmoitus kuolemasta näyttäisi tulleen 13.8.1945. Suomen sodissa 1939 - 1945 menehtyneet-tietokanta kertoo kuolinpaikan, joka oli Tsherepovets. Ilmeisesti Olavi Laine jäi kesäkuussa vangiksi Paatenessa, joutui Tsherepovetsin vankileirille ja kohtasi siellä kuolemansa marraskuussa. Kirkonkirjoissa hänen ammatikseen merkittiin työmies ja kotikyläkseen Kalkunmäki.

Ihmettelin joskus ilmoitusta, jossa Palomäessä asunut puuseppä K. Voutilainen etsi puusepäntöitä. Jos olisin vähän nähnyt vaivaa, olisin toki sivustolta löytänyt vastauksen siihen, kuka puuseppä oli. Fanni Mustajärvi avioitui Kalle Voutilaisen kanssa. Vanhoja lehtiä selatessani törmäsin ilmoitukseen uudestaan ja päätin ottaa selvää, mitä lähteet tietävät Voutilaisesta. Kuinka pitkään hän asui Mustajärvenkulmalla, sitä eivät lehtitiedot kerro. Kenties vain kuukausia, korkeintaan kuitenkin vuoteen 1923.

Kalle Voutilainen syntyi joulukuun lopussa 1888 Kuopion maaseurakunnassa. Hänen vanhempansa olivat mäkitupalaisia Ryönän kylässä. Hän oli perheen neljäs lapsi. Hän sai vielä kaksi nuorempaa sisarusta. Kalle kävi kansakoulun. Ripille hän pääsi 1904. Samana vuonna hänen isänsä kuoli. 1906 seurasi muutto Helsinkiin. Helsingin kirkonkirjoja ei ole vielä digitoitu tuolta ajalta, joten emme saa tietää, kenen luokse hän meni asumaan. Jossain vaiheessa hän pääsi puusepän oppiin, sillä Helsingin Sanomat kertoi helmikuussa 1917, että puuseppä Kalle Voutilainen ja Fanny Matilda Mustajärvi oli vihitty. Fanni oli muuttanut ensin Pirkkalaan, missä oli ollut pesijättärenä Pitkäniemen sairaalassa. Sieltä hän siirtyi Tampereelle. Helsinkiin hän muutti 1913.

Mikä sai nuorenparin tulemaan Hämeenkyröön? Kenties levottomat ajat tai Fannin kaipuu kotiseudulle. Ilmoitus vuodelta 1923 kertoo, että Kalle teki töitään kirkonkylässä. Hän toimi aktiivisesti nuorisoseurassa kuuluen sen johtokuntaan ja esiintyen sen tilaisuuksissa. Myös Fanni oli mukana toiminnassa. Kalle kuului  Hämeenkyrön Osuuskaupan hallitukseen. 1926 hän kuitenkin laittoi talonsa myyntiin. Myös osa työvälineistä oli käynyt tarpeettomiksi, sillä hän vaihtoi ammattia.

Hämeenkyrön historian III osa tietää kertoa sivuilla 409 - 410, että hänestä tuli ensin Hämeenkyrön Osuuskaupan Miharin myymälän hoitaja ja 1928 itsenäinen kauppias. Myymälä sijaitsi ensin Sasinahteen puolivälissä ja vuodesta 1938 lähtien uudessa talossa parinsadan metrin päässä siitä. K. Voutilainen & Kumpp. ilmoitti ahkerasti Hämeenkyrön Sanomissa. Ilmeisesti hän jatkoi kauppiaana työuransa loppuun. Kun hän 1965 kuoli, merkittiin ammatiksi kauppias ja asuinpaikaksi Lemmakkala.