Blogi
Vielä muuttokirjoista, osa 2 (blogi)
Katsotaanpa tällä kertaa, keitä Pakkaselle muutti vuosina 1912 - 1917. Monet heistä viivähtivät vain lyhyen aikaa. Yritin etsiä heistä lisätietoa muuttaneiden luettelosta, henkikirjoista, koulun oppilasluettelosta ja vanhoista sanomalehdistä. Valitettavasti useilla oli niin yleinen nimi, ettei johtopäätöksiä voinut tehdä. Mennään suunnilleen aikajärjestyksessä ja hiukan luettelonomaisesti.
Marraskuussa 1912 kirjattiin rippikirjan sivulle kahdeksan seppä Alfred Lindgren (s. 1866 Messukylässä), hänen vaimonsa Maria (os. Hagren, s. 1873 Tottijärvellä) ja poikansa Martti (s. 1912 Urjalassa). He tulivat Urjalasta. Haukijärvellä he viihtyivät korkeintaan vuoden, sillä seuraavan vuoden marraskuussa merkittiin samalle sivulle seppä Aapeli Lindlöf (s. 1892 Porvoon maaseurakunnassa) Porvoon maaseurakunnasta. Mukanaan hän toi vaimonsa Olgan (os. Lindqvist, s. 1891 Tuusulassa) ja kasvattipoikansa Toivo Oksasen (s. 1911 Porvoossa). Lindgrenit muuttivat 1913 Mouhijärvelle ja Lindlöfit 1914 Porvoon maaseurakuntaan. Häijäässä toimi 20-luvulla Alfred Lindgren-niminen seppä, mahdollisesti sama mies?
Ajallisesti seppien väliin Pakkaselle muuttaneista osui entinen kauppias Aukusti Lahtinen (August, s. 1865 Virroilla). Hänellä oli vaimo Aina (s.1872 Virroilla) ja lapset Tyyni (s. 1894 Virroilla), Heikki (s. 1896 Virroilla), Eero (s. 1897 Virroilla), Aina (s. 1898 Virroilla) ja Yrjö (s. 1901 Virroilla). August Lahtinen oli tehnyt Virroilla konkurssin ja siirtyi muonarengiksi kartanoon. Tyyni muutti 1913 Tampereelle ja muu perhe 1915 Kalvolaan.
Lyhyen piipahduksen Haukijärvelle tekivät myös työmies Emil Liimatainen (s. 1884 Vesannolla) vaimonsa Idan (os. Pakarinen, s. 1883 Vesannolla) kanssa 1913 sekä palvelijatar Lydia Puttonen (s. 1889 Laukaassa) 1914. Liimataiset muuttivat 1914 Mouhijärvelle eikä Puttostakaan ole merkitty vuoden 1915 henkikirjaan. Niin ikään 1913 tullut työnjohtaja Johan Veckström (s. 1883 Porvoon maaseurakunnassa) oli perheineen kartanossa vielä 1915. Hänen vaimonsa oli Agnes (os. Sundholm, s. 1891 Siuntiossa), ja heillä oli pojat Erik (s. 1912 Vihdissä) ja Martin (s. 1913 Sipoossa). He muuttivat 1916 Hartolaan.
1914 tulivat kartanoon lisäksi työmies Juho Laakso (s. 1885 Kullaalla), hänen vaimonsa Iida (os. Vastamäki, s. 1886 Kullaalla), heidän lapsensa Lauri (s. 1905 Ulvilassa), Aili (s. 1908 Ulvilassa), Reino (s. 1910 Ikaalisissa) ja Toivo (s. 1912 Porissa), entinen palvelija Hilja Kankaanranta (s. 1888 Ikaalisissa) sekä palvelijatar Helmi Hyvönen (s. 1896 Rutakossa). Laaksot muuttivat 1917 Mouhijärvelle. Hilja Kankaanranta avioitui itsellinen (myöhemmin Pakkasen muonarenki) Nestor Hummarkosken kanssa. Perhe muutti 1917 Tuusulaan. Helmi Hyvönen viihtyi kylässä hiukan pitempään. Vasta 1923 hän muutti Riihimäelle.
Vuonna 1915 kartanoon tuli kolme uutta palkollista. Renki Verner Kallio (s. 1891 Mouhijärvellä) toi mukanaan vaimonsa Hilman (os. Harjunpää, s. 1891 Mouhijärvellä) ja poikansa Kaarlen (s. 1914 Mouhijärvellä). He muuttivat 1916 Pirkkalaan. Renki Kalle Lahtinen (s. 1892 Mouhijärvellä), hänen vaimonsa Emma (os. Virtanen, s. 1892 Mouhijärvellä) ja poikansa Kaarle (s. 1913 Mouhijärvellä) tulivat Mouhijärveltä ja palasivat sinne takaisin jo seuraavana vuonna. Myös Alina Välkki tuli joulukuussa tuona vuonna Pakkaselle.
Lopuksi hiukan pitempään kylässä asunut perhe. Vuoden 1916 lopulla tuli Ikaalisista itsellinen Kalle Vihtori Pajunen (s. 1878 Ikaalisissa) perheineen. Hänen vaimonsa Selma oli syntynyt 1881 Ikaalisissa. Heillä oli lapset Reino (s. 1907 Ikaalisissa), Maija (s. 1909 Ikaalisissa) ja Saima (s. 1913 Ikaalisissa). Hämeenkyrössä syntyivät ainakin Erkki 1919 ja Kalle 1922. Kalle Pajunen toimi kuskina Pakkasella. Perhe ilmeisesti käväisi Ikaalisissa 1923, mutta palasi takaisin kartanoon. Lopullisesti he muuttivat Haukijärveltä 30-luvun alussa. Sen jälkeenkin perhettä asui Hämeenkyrössä.
Vielä muuttokirjoista, osa 1 (blogi)
Viikko sitten kirjoittelin hiljattain digitoiduista vuosien 1912 - 1917 muuttokirjoista. Kuten totesin, niiden hyödyntämistä vaikeuttaa se, ettei ajankohdan rippikirjaa ole vielä käytettävissä. Muuttokirjaan on useimmiten kirjattu vain rippikirjan sivu, jonne muuttokirjansa tuonut on Hämeenkyrössä merkitty. Vain Viljakkalasta tulleille ja muutamalle Mouhijärveltä tulleelle on merkitty kylä ja talo, jonne henkilö on siirtynyt. Tällainen on esimerkiksi Pukaran Kallioniemeen palkolliseksi tullut Ellen Lydia Siren. Hän tuli Uotsolasta 1913 ja oli syntynyt 1892 Mouhijärvellä. Muuta ei hänen vaiheistaan sitten tiedetäkään. Ellei hän sitten ollut se 1892 syntynyt Ellen Siren, joka lehtiuutisten mukaan kuoli 1923 Tampereen Kattohuopatehtaan tulipalossa.
Iso osa muuttajista tuli tietenkin Pakkaselle. Heistä enemmän ensi kerralla. Sitten oli muuten "tuttuja" muuttajia, kuten Hugo Sillanpää, Julia Estlander ja Emil Samuel Uusinoka. Monet palkolliset liikkuivat seurakuntarajan yli. Niinpä Kalle Varin palasi Mouhijärveltä 1913. Hänet merkittiin sivulle 636, joka voisi olla vaikka Kyröspohjaa. Lauri Kaunisto tuli 1914 Mouhijärven Tiisalasta Pakkaselle. Kaarle Nestor Rajala merkittiin 1914 sivulle 129, joka todennäköisesti oli Herttualaa. Herttualassa hän myös kuoli 1918.
Joskus aiemmin mainitsin Pertulla 20-luvulla itsellisenä asuneen Lydia Raiskion. Koska juttuun tuli kommenttina kysely hänestä, laitan tähän nyt sen vähän tiedon, mitä muuttokirjat hänestä kertovat. Hän oli syntynyt 1898 Ikaalisissa. Hämeenkyröön hän tuli ensimmäisen kerran 1916 marraskuussa Isoröyhiöstä, jossa oli ollut palvelijattarena. Hänet merkittiin sivulle 351, joka voisi olla Kalkunmäkeä. Melko pian hän palasi Ikaalisiin, josta muutti maaliskuussa 1917 Viljakkalaan ja sieltä edelleen saman vuoden lopussa Hämeenkyröön sivulle 1243. Se voisi olla Räystöä tai Sarkkilaa.
Muuttokirja (blogi)
Kun ennen vanhaan muutettiin seurakunnasta toiseen, piti olla muuttokirja, jota joskus myös ruotsalaisittain atestiksi kutsuttiin. Se otettiin lähtöseurakunnan papilta ja vietiin tuloseurakuntaan. Sen perusteella muuttaja merkittiin uuden seurakunnan rippikirjaan. Hämeenkyrön seurakuntaan tulleiden muuttokirjoja on hiljattain digitoitu SSHY:n jäsensivuille (kiitos vapaaehtoiselle toimijalle!). Tuoreimmat ovat vuosilta 1912 - 1917. Katsotaan yhtä sellaista esimerkkinä.
Ruoveden seurakunnan antama muuttokirja nro 116 vuodelta 1916 kertoo, että karjakko Jooseppi Juhonpoika Liukkonen ja vaimonsa Martta Amanda, os. Tyrvänen, muuttivat Hämeenkyröön. Mies oli syntynyt 1887 Virolahdella ja vaimo 1893 Tyrväällä. Naimisiin he olivat menneet 1914. Jooseppi oli tullut Ruovedelle 1913 Vilppulasta ja Martta 1914 Tyrväältä.
Molemmat oli rokotettu isorokkoa vastaan ja heidän äidinkielensä oli suomi. Lukutaito (sisäluku, katekismus ja raamatunhistoria) oli olemmilla kohtuullisen hyvä, samoin tieto kristinopista. Lukusijoilla oli käyty, kirjoittaa osattiin, ripille olivat päässeet ja Herran pyhällä ehtoollisella käyneet. "Tiettäviä ruumiinvikoja tahi mielenvirhettä" ei kummassakaan ollut. Maineensa puolesta molemmat olivat puhtaita.
Heidät merkittiin Hämeenkyrössä rippikirjan sivulle kahdeksan, siispä he tulivat Pakkaselle. Rippikirjaa ei vielä ole digitoitu, mutta Haukijärvi sen alussa varmasti on, kuten aiempienkin. Myös henkikirjat kertovat heidän olleen Pakkasella. Muuttokirjan taakse on merkitty heidän Ruovedellä 1915 syntynyt ja rokotettu tyttärensä Elma Annikki, joka tietysti seurasi heidän mukanaan Hämeenkyröön.
Muuttokirjan allekirjoitti Ruovedellä lokakuun 21. päivänä 1916 vt. kirkkoherra O. K. Heliövaara.
Lastenkoti Erkkilään (blogi)
Viime kerralla kirjoittelin siitä, millaisen talon kunta osti 1928 lastenkodiksi. Erkkilän muuttaminen tuohon tarkoitukseen alkoi näkyä kunnanvaltuuston päätöksissä seuraavan vuoden alussa. Hämeenkyrön Sanomat kertoo alkuvaiheista seuraavaa:
15.1.1929 kunnanvaltuusto päätti antaa rakennusten järjestelyn rakennuslautakunnalle. Sen tuli tilata hyväksytyt piirustukset ja laittaa mitä pikimmin rakennukset kuntoon.
5.2.1929 esiteltiin sosialiministeriön laatima suunnitelma Erkkilän päärakennuksen korjauttamisesta lastenkotia varten ja annettiin rakennuslautakunnan tehtäväksi laatia suunnitelmat ja kustannusarviot sekä yksi- että kaksikerroksiselle vaihtoehdolle.
5.3.1929 valtuusto hyväksyi T. V. Koskisen tekemät piirustukset. Niiden mukaan lastenkotiin mahtuisi 34 lasta. Taloon tulisi myös sairashuone, yläkertaan henkilökunnan huoneet sekä yksi huone kulkutauteihin sairastuneita varten. Kustannusarvio oli 209 000 mk. Lisäksi Erkkilään haluttiin pienempi maa- ja karjatalous, puhe oli viidestä tai kuudesta lehmästä.
10.4.1929 päätti valtuusto jättää sosialiministeriön hyväksymät piirustukset rakennuslautakunnalle, jotta se ryhtyisi rakentamaan.
14.5.1929 valtuusto hyväksyi kirvesmies T. Mäkisen 193 900 mk:n urakkatarjouksen Erkkilän päärakennuksen korjauksesta lastenkodiksi. Saman sivun juttu kertoo, että kyseessä oli kirvesmies Toivo Mäkinen Haukijärveltä.
9.7.1929 päätettiin jakaa Erkkilän navettarakennus kahtia, talliksi ja navetaksi. Lisäksi sovittiin lastenkodin hoitoon tulevan maa-alan suuruudesta.
1.11.1929 lykättiin urakoitsija T. Mäkisen anomus rakennusajan pidentämisestä käsiteltäväksi sitten, kun työ on valmistunut.
17.12.1929 päätettiin ottaa lastenkodin yhteydessä viljeltäviksi kaikki Erkkilän maat lukuun ottamatta Järventaustan maalohkoa. Lisäksi lastenkotiin päätettiin rakentaa heinäsuuli, jota varten menoarvioon otettiin 5 000 mk. Samassa kokouksessa valtuusto hyväksyi lastenkodin uudisrakennukset kunnalle vastaanotetuiksi. Työnjohtaja T. Kivelän (myöh. Kalliopohja) anomus saada ostaa itselleen tonttialaa Erkkilän maista hyväksyttiin 3 000 mk:n kauppahinnasta.
Lisää lastenkodin rakennuksista sivustolla.
Hyvämetsäisen talon huutokauppa (blogi)
Kuten tiedetään osti kunta Erkkilän talon lastenkotia varten 1928. Millainen tila Erkkilä oli tuolloin? Siitä kertoo huutokauppailmoitus, joka julkaistiin ainakin Hämeenkyrön Sanomissa ja Paikallissanomissa. Huutokauppa pidettiin 27.6.1928 klo 12 alkaen Erkkilässä. Ilmoituksen otsikossa puhutaan hyvämetsäisestä maanviljelystalosta ja irtaimistosta.
Tila sijaitsi kauniilla paikalla järven rannalla. Se oli perintötila. Sen pinta-alaksi ilmoitettiin 300 tynnyrinalaa eli noin 150 hehtaaria. Tästä viljeltyä oli noin 32 hehtaaria. Kyseessä oli savi- ja suomultamaa. Metsää ei oltu hakattu vuosikymmeniin. Edellisenä vuonna oli metsässä arvioitu olleen noin 10 000 runkoa tukkipuita. Kaupunkilaistuneen entisen kyläläisen silmissä määrä vaikuttaa isolta. Kommentoikaapa metsäasioita paremmin tuntevat.
Tilan päärakennuksessa oli kahdeksan huonetta. Valokuvia vanhasta Erkkilästä ei ole säilynyt, tai ainakaan niitä ei ole saatu sivustolle. Rakenteilla olleesta lastenkodista on kuva galleriassa. Sen perusteella talo on tehty alusta saakka uudestaan. Ehkä kuitenkin vanhan rakennuksen hirsiä hyväksi käyttäen. Uuden rakennuksen suunnitteli rakennusmestari T. V. Koskinen. Hämeenkyrön Sanomien jutuista saa kuitenkin käsityksen, että vanhaa päärakennusta olisi vain uudistettu. Erkkilän navetta ja talli olivat kivestä. Myös muut talousrakennukset mainittiin ilmoituksessa.
Erkkilään oli 1928 jo vedetty sähköt, sillä myynnissä oli myös 15 hevosvoiman sähkömoottori. Lisäksi mainitaan tappuri, niittokone, heinäharava sekä työ- ja ajokalut. Voisi olettaa, että ilmoituksessa mainittu tappuri tarkoittaa puimakonetta, jota on käytetty sähkömoottorin avulla.
Katsotaan kunnan Erkkilässä tekemiä muutoksia toisen kerran.