Blogi

Taannoin kirjoitin Suuresta adressista, jonka allekirjoittajien joukossa oli myös kyläläisiä. Nyt Kansallisarkisto on digitoinut vuonna 1919 Mannerheimille kerätyn Suuren Kansallisadressin. Paitsi allekirjoituksia, kerättiin myös rahaa, josta ainakin seuraavana vuonna perustettu Mannerheimin Lastensuojeluliitto sai osansa. Kiinnosti tietenkin katsoa, oliko haukijärveläisiä allekirjoittaneiden joukossa. Suhtauduin siihen hiukan epäillen. Vuosi sisällissodan jälkeen ei kylän mökkien oville ehkä kannattanut koputella valkoiselle kenraalille menevää tervehdystä varten.

Hämeenkyröläisten nimien joukosta löysin vain Gustav ja Julia Estlanderin allekirjoitukset. Kun siirryin Mouhijärven puolelle, löytyi muutamia mustajärvenkulmalaisia. Sivuja kannatta selata eteen- ja taaksepäin, kerääminen on ymmärtääkseni tehty pitäjittäin. Muutamia nimiä jäin kaipaamaan. Missä ovat vaikka Kerttu Lehtosalon, Erkkilöiden tai Hugo Sillanpään allekirjoitukset? Ehkä niiden puuttumisen selittää se, ettei Haukijärvellä ole aktiivisesti kerätty. Estlanderitkin lienevät kirjoittaneet nimensä adressiin Kyröskoskella.

Kansallisarkisto on aloittanut myös sodissa kaatuneiden sotilaiden kantakorttien kuvaamisen. Niitä on jo jonkun verran verkossa, ei kuitenkaan vielä kyläläisiä. Aakkosten alkupäästä on aloitettu, mutta ihan aakkosjärjestyksessä ei edetä. Jalmari Aholan tai Tauno Erkkilän korttia ei vielä verkossa ole. Odotellaan ja palataan aiheeseen myöhemmin, jos korteista löytyy jotain mielenkiintoista. Digitoinnin tilannetta voi seurata Kansallisarkiston sivulta avautuvista Excel- ja pdf-tiedostoista. Juuri tällä hetkellä tosin Excel-taulukko ei aukea, pari päivää sitten se toimi.

Tiedot Suuresta Kansallisadressista Mannerheim-museon Facebook-sivulta

Yllä oleva pieni ilmoitus Kansan Lehdessä 13.11.1906 hämmästytti minua. En muista koskaan kuulleeni Frans Mustasillan käyttäneen sukunimeä Hakala. Perhe tuli Haukijärvelle Ristimäki-nimisenä, mutta alkoi pian käyttää Mustasiltaa ilmeisesti asuinpaikan mukaan. Kirkolliset lähteet eivät häntä Hakalana tunne. Vuosina 1904 - 1907 Frans Mustasilta oli perheellinen Suojan itsellinen Haukijärvellä. Sitä ennen hän oli ollut muonarenkinä Pakkasella. Selitykseksi ei oikein käy Parrin Hakalan torppakaan. Se ensinnäkin oli rippikirjoissa Parilassa ja kuului Pakkaselle. Lisäksi siellä asui tuohon aikaan Viktor Mäensivu perheineen. Olisiko jossakin Suojan maalla ollut Hakala-niminen mökki, jonka mukaan Mustasilta ei kuitenkaan halunnut tulla nimetyksi ja ilmoitti siksi asiasta oikein lehdessä?

Nimenmuutoksista ilmoittivat lehdessä muutkin, esimerkiksi Kaarle Linnusmäki, josta ensin tuli Viitaoja ja 1906 Salo. Ensimmäisestä muutoksesta en ilmoitusta löytänyt. Lehdessä ilmoittaminen tuskin kuitenkaan oli vielä 1900-luvun alussa pakollista. Matti Huippulasta tuli Matti Salminen vuosien 1903 ja 1906 välillä. En ole löytänyt muutoksesta lehti-ilmoitusta. Rippikirjassa se näkyy vanhan nimen yliviivauksena. Ehkä papille tiedottaminen riitti.

Kun Otto Söderling halusi 1931 muuttaa sukunimensä Sarjoksi, tarvitsi hän läänin maaherran luvan. Suomeen oli nimittäin 1920 säädetty laki, jonka mukaan kaikilla piti olla sukunimi, jota voi muuttaa vain tietyin edellytyksin ja tietyllä menettelyllä. Siihen saakka nimet vaihtuivat usein asuinpaikan mukaan. Tai niitä muutettiin eri syistä. Vuosi 1906 oli suuri nimenvaihtovuosi, silloin erityisesti ruotsinkielisiä nimiä muutettiin suomenkielisiksi.

Kylässä oli toki muitakin sukunimensä vaihtaneita. En käy heitä tässä luettelemaan. Uudet ja vanhat nimet löytyvät sivustolta.

Eri lähteistä on löytynyt hiukan lisätietoa Pakkasella joskus töissä olleista. Kirjaan ne nyt tähän, etteivät pääse unohtumaan. Aloitetaan Adolf (Aatte) Vähäsestä. Muistokirjoitus (kiitos sen löytäjälle) Karjatalous-lehdessä 5.6.1942 vahvistaa, että Lotinanpellossa 1941 kaatunut Vähänen oli toiminut lyhyehkön ajan karjakkona Hämeenkyrön Pakkasella. Vähänen oli suorittanut  Toijalan tietopuolisen karjanhoitokoulun 1933. Häntä luonnehdittiin hiljaiseksi, vaatimattomaksi ja tehtävissään tunnolliseksi. Hän oli perheetön.

Karjakkona Pakkasella oli myös Vilho Siren. Hänestä tietävät vanhat sanomalehdet kertoa seuraavaa. Uusi Aura-lehdessä julkaistiin 1915 Mustialan kaksivuotiseen käytännöllistietopuoliseen karjanhoitokouluun päässeiden nimet, joukossa Vilho Siren Hartolasta. Aamulehti kertoi 1921 Vilho Sirenin valmistuneen tarkastuskarjakoksi Tyrvään tietopuolisesta karjanhoitokoulusta ja tulleen määrätyksi Euraan. Tyrvään Sanomat julkaisi heinäkuussa 1926 Tyrväällä avioliittoon kuulutettujen nimet. Tarkastuskarjakko Vilho Siren Hartolasta ja talon tytär Hely Irene Kaarle Vihattulan kylästä olivat mukana. Pian avioitumisensa jälkeen pariskunta tuli Pakkaselle. Pois he lähtivät vuoden 1930 aikoihin. Valitettavasti heidän myöhemmistä vaiheistaan ei ole tietoa. En myöskään saanut selville, oliko Vilho syntynyt Hartolassa. Hely oli syntynyt Tyrväällä 1895.

Omia vanhoja muistiinpanojani selaamalla löysin tiedon, että palvelija Emma Eriika Niemi Haukijärveltä oli 1930 kuulutettu avioliittoon työmies Josef Virtasen kanssa. Tämä oli Kyröskoskelta. Emma Niemi oli tuolloin 58-vuotias. En löytänyt Josef Virtasta kirkonkirjoista, mikä ei monen kylän alueelle levittäytyneestä Kyröskoskesta välttämättä ole kovin ihmeellistä. Kenties hän oli sama Josef Virtanen, jonka vaimo kuoli 1925.

Kun kävin rippikirjoja läpi tätä tekstiä varten, tuli jotenkin tunne, että olen kertonut saman jutun jo aiemmin. En ole, Taavetti Oskari Koiviston vaiheista en ole kirjoittanut aiemmin. Mutta niin se vain on, että aika samanlaisia kyläläisten elämäntarinat olivat 1800-luvun lopussa ja seuraavan vuosisadan alussa. Ehkä niistä on kuitenkin hyvä muistuttaa, onhan meidän nykyinen elämänmenomme aika erilaista.

Taavetti Oskari Juhonpoika syntyi Kiikoisissa 12.10.1856. Sukunimeä hänellä ei tuolloin ollut. Isä Juho Aaponpoika oli renkinä Kuorsumaan kylässä. Vaimonsa Justiina Isakintyttären kanssa hänellä oli tuolloin viisi lasta. Heitä syntyi vielä kolme lisää, nuorin Juhon kuoleman jälkeen 1861. Ilmeisesti Juho ehti ennen kuolemaansa alkaa Tanhuanpään itselliseksi. Joka tapauksessa Justiina asui Tanhuanpäässä uuden puolisonsa Taavetti Antinpojan kanssa. Tämä kuoli 1867. Heille syntyi yksi lapsi, joka kuoli pienenä. Justiina asui lastensa kanssa, kunnes nämä muuttivat aikanaan pois kotoa. Hän kuoli 1918.

Taavetti lähti rengiksi 1874. Hän ehti olla palveluksessa useammassa lähiseudun torpassa ennen kuin 1878 muutti Mouhijärvelle. Renginpaikka löytyi Karin Hannulasta. Sieltä matka jatkui seuraavana vuonna Hämeenkyröön, Tokoisten Rossalle. Hän siirtyi Kyröspohjan Haimalan kautta Haukijärven Suojalle ja sieltä edelleen Pakkaselle 1882. Viimeistään Haukijärvellä hän tapasi Kierikkalasta lähtöisin olleen Matilda Kustaavantyttären. He avioituivat 1883. Parrin Koivistolta lähti samana vuonna torppari Tuokkolaan. Ilmeisesti Richter katsoi Taavetin ja Matildan sopiviksi torppareiksi. Niinpä he tulivat Koivistolle jo 1883. Loppu onkin sivustolla.