Blogi

Pari viikkoa sitten kirjoitin A. Yrjölästä, joka vanhan lehtijutun mukaan olisi kuollut Haukijärvellä huhtikuussa 1918. Hänestä löytyi lisätietoa kirjasta Sankarien muisto. Kiitos tietojen lähettäjälle. Kyseessä oli Arvo Yrjälä, joka kirjan mukaan oli haavoittunut Karkun taisteluissa jalkaan. Häntä oltiin kuljettamassa Karkusta Vaasaan sanitäärin mukana, kun "hän kaatui tai murhattiin hänet 6/4 1918 Mouhijärvellä, lähellä Pakkasten kartanoa." Toisaalta Juho Ala-Napan sanotaan kirjassa kuolleen 6/4 1918 Pakkasen kartanon kohdalla maantiellä. Hänen vammansa tuntuisivat sopivan lehtijutun kuvaukseen. Vaikuttaa siis siltä, että Haukijärvellä tai hyvin lähellä kylää kuoli tuona päivänä kaksi valkoisten sotilasta, epäilemättä molemmat kohtasivat yllättäen ns. Orjatsalon joukon. Hyvin hämärä muistikuva lapsuudessa kuulluista aikuisten kertomuksista tukee käsitystä kahdesta kuolleesta. Seuraavassa lyhyesti näistä nuorista miehistä, joiden kohtasivat matkansa pään Haukijärvellä.

Arvo Yrjälä oli syntynyt 1895 Raumalla. Hän oli ammatiltaan konttoristi ja asui ennen sotaa Vaasassa. Hän harrasti urheilua, erityisesti purjehdusta ja metsästystä. Hän osallistui taisteluihin Pomarkussa, Hämeenkyrössä ja Karkussa. Hän oli Porin I komppanian III joukkueen päällikkö. Hänet haudattiin ensin Hämeenkyröön, mutta siirrettiin myöhemmin Rauman hautausmaalle.

Juho Ala-Nappa oli syntynyt 1895 Mouhijärven Pukarassa. Hän oli naimaton, kuten Yrjäläkin. Ammatiltaan hän oli maanviljelijä ja oli käynyt Kokemäen tietopuolisen maamieskoulun. Hän kuului Mouhijärven suojeluskunnan Pukaran osastoon. Kuollessaan hän oli lähettinä matkalla Pakkasen kartanoon. Hänet on haudattu Mouhijärvelle.

Lähde: H. J. Boström, Sankarien muisto, Kustannusosakeyhtiö Kirja, Helsinki 1927

Jokin aika sitten kirjoittelin blogitekstissä lastenkodin lasten nimiluettelosta. Kutsuin luetteloa tuolloin surulliseksi, ja Kaija Valkama aiheellisesti huomautti, ettei elämä lastenkodissa ollut surullista. Taisin tarkoittaa enemmänkin, että lastenkotiin joutumisen syyt olivat surullisia. Löysin muutama päivä sitten lehtileikkeen, joka vahvistaa Kaijan ajatuksen. Yllä olevalla otsikolla julkaistun jutun lehdestä leikannut ei ole merkinnyt lehden nimeä eikä päivämäärää. Ymmärtääkseni sen kirjoittanut M. Eriik Virtanen on syntynyt 1919, joten juttu voisi olla julkaistu joskus 1980- tai 1990-luvulla. Veikkaukseni on, että se on julkaistu Hämeenkyrön Sanomissa.

Kirjoittaja tuli lastenkotiin sen toimiessa Lintolassa. Hän kertoo, ettei Erkkilän tilan päärakennus sinänsä sopinut lastenkodiksi. Niinpä se rakennettiin aivan uusiksi vuonna 1929. Talon hakkasivat (hirsirakennus) kirjoittajan mukaan Mäkiset, jotka asuivat melko lähellä. Yksi heistä toimi rakennusmestarina. Edelleen kirjoittaja kertoo koulua käyneiden lasten muuttaneen jo koulun alkaessa Vihtori Rajalan taloon. Joulua viettivät uusissa tiloissa Erkkilässä niin Rajalasta kuin Lintolasta tulleet. 

Kirjoittaja muistelee hyvällä myös Pakkasen omistanutta Estlanderia. Tämä lahjoitti Haukijärven koulun oppilaille joulujuhlassa pienen murupussin, jossa oli omena, pari kolme karkkia ja jotain muutakin, jota kirjoittaja ei enää muistanut. Apteekkari Viktor Törnvall puolestaan lahjoitti 50 markan pankkikirjan kaikille lastenkodin lapsille. Tämä tapahtui 1929 tai 1930.

Kirjoittaja viittaa Ahti Kilpisen lehden joululiitteessä ilmestyneisiin muistelmiin. Nyt kysynkin lukijoilta, olisiko jollakin tallessa joko tätä Virtasen tai häen mainitsemaansa Kilpisen juttua. Olisi hyvä saada niiden tarkka ilmestymisajankohta selville. Kenties Kilpisen jutussa olisi vielä lisätietoa elämästä lastenkodissa.

En malta olla vielä kertomatta vanhoista sanomalehdistä löytämästäni Haukijärven historiaa sivuavasta jutusta. Tällä kertaa se ilmestyi Satakunnan Kansa-lehdessä syyskuussa 1918 otsikolla "Piirteitä Satakunnan Suojelusjoukkojen ja Porin Rykmentin osanotosta wapaussotaamme".  Kirjoittaja oli K. K. Saarenheimo. Juttu käsitteli mainittujen joukkojen vaiheita Hämeenkyrössä ja muuallakin. Osa siitä kuvaa ns. Orjatsalon joukon liikkeitä. Sanottakoon tässä yhteydessä, että Aarne Orjatsalo ei ollut mukana siinä Tampereelta paenneessa punaisten joukossa, joka kantaa hänen nimeään ja joka kulki myös Haukijärven kautta. Lainaan tähän katkelman jutusta:

"Tämän raiwokkaan joukon käsiin joutui Hämeenkyrössä Pakkasten kartanon läheisyydessä pari 1 komppanian miestä, A. Yrjölä ja K. Smedberg. Kun he huhtik. 6 p:nä iltapimeässä lähestyiwät mainittua kartanoa, kohtasiwat he pahaa-aawistamatta walkolakkisia ja -nauhaisia etuwartijoita, jotka browningeillaan ampuiwat heitä. Tällöin katkesi Yrjölän käsi ja toinen kuula läwisti hänen päänsä, jolloin häntä wielä kuolleenakin iskettiin pistimellä rintaan. Smedbergiä kohden ammuttu kuula läwisti wain hänen waatteensa, jolloin hän kylmäwerisesti heittäytyi maahan teeskennellen kuollutta. Tämän jälkeen riisuttiin ruumiit puolialastomiksi, ja Orjatsalon määräyksestä läwistettiin Yrjölä wielä kerran pistimellä, mutta Smedbergiä lyötiin wain kiwärinperällä päähän. Tässä tilassa makasi hän hangella kolmisen tuntia minkä jälkeen pääsi pakoon metsään. Täältä yritti hän päästä Erkkilän taloon, mutta oli pakoitettu palaamaan takaisin nähtyään pihalla parikymmentä wihollisratsua. Wasta aamuyöstä tohti hän saapua Pakkasten kartanoon, missä sai ystäwällistä hoiwaa."

Sivustolla on muistitietoon perustuen arveltu ns. Orjatsalon joukon surmaaman miehen olleen Juho Urho Ala-Nappa Mouhijärveltä. Tämän tiedetään Sotasurmat-tietokannan mukaan ainakin kuolleen Hämeenkyrössä 6.4.1918. Sen sijaan kuvaukseen sopivaa Yrjölä-nimistä 1918 kuollutta tietokanta ei tunne. Se tuntuu oudolta, sillä valkoisten joukkoihin kuuluneet sodassa surmansa saaneet ovat olleet aika hyvin tiedossa. Lehtijutun tietoja on toisaalta vaikea noin vain sivuuttaa.

Seuraava ilmoitus julkaistiin sosialidemokraattisessa Uusi Aika-lehdessä syyskuussa 1919. Lehti sisältyy Kansalliskirjaston digitoituihin aineistoihin.

Surullinen luettelo. Ilmoituksessa on mainittu vain sodan aikana Haukijärven työväenyhdistykseen kuuluneet. Muualle muuttaneet ja yhdistykseen kuulumattomat, kuten Olga Mäkelä, eivät ole siinä mukana. Pitkään näyttää olleen tapana, että vain miehet kuuluivat yhdistykseen. Niinpä ilmoituksen tiedot eroavat jonkun verran sivustolla olevista.

Toisaalta ilmoituksessa on mukana myös Herttualassa asuneita ja joitakin, joiden asuinpaikka ei ole tiedossa. Ville Järvenpää, Paavo Nieminen, Kalle Tuomisto ja Toivo Ahlfors asuivat Herttualassa. Kalle Norrgårdin, Ville Anian ja Juho Välimäen asuinpaikka ei ole tiedossa. Norrgårdeja asui kyllä aiemin Haukijärvellä. Ville Ania lienee ollut kotoisin Mouhijärven puolelta. Sitä, missä he olivat renkeinä ennen sotaa, en tiedä.