Blogi
Hoitajattaret kuvassa? (blogi)
On taas aika tutkia valokuvaa. Alla olevassa kuvassa, joka on peräisin Valkamasta, on kolme nuorta naista. Heistä yksi, oikealla puolella oleva, on tunnistettu. Hän on Tyyne Valkama. Muut kaksi ovat tuntemattomia. Kuvan ottamisesta on kulunut jo niin pitkä aika, etten oletakaan kenenkään tunnistavan näitä kahta suoraan. Uskon kuitenkin, että kuvaa on useammassa albumissa.
Tiedetään, että Tyyne Valkama työskenteli hoitajana Pitkäniemen sairaalassa. Hän oli siellä töissä ainakin vuosina 1915 - 1920, kenties pitempäänkin. Kuva voisi olla otettu noihin aikoihin. Henkikirjat kertovat, että sairaalassa työskenteli muitakin Haukijärveltä kotoisin olleita. Vuonna 1915 siellä olivat hoitajina myös Sanni Peltomäki ja Emma Peltoniemi. Lisäksi Ellen Mäkelä toimi pesijättärenä. 1920 hoitajina - tai kuten silloin sanottiin, hoitajattarina - olivat Tyyne Valkama ja Emma Peltoniemi.
Sanni Peltomäki on gallerian kuvassa yhdessä miehensä Karl Forsbergin kanssa. Selkeää yhdennäköisyyttä tämän kuvan henkilöihin ei näyttäisi olevan. Emma Peltoniemestä ei ole galleriassa valokuvaa. Sen sijaan hänen sisartensa valokuvat eivät ainakaan sulje pois mahdollisuutta, että hän olisi kuvassa mukana. Myöskään Ellen Mäkelästä ei ole kuvaa sivustolla.
Sairaaloiden hierarkia oli tiukka tuohon aikaan. Niinpä voisi ajatella, että kuvassa poseeraa kolme hoitajatarta. Toki on muitakin vaihtoehtoja, onhan kuva selvästi vapaa-ajalla otettu. Jos nimet selviävät jonkun kotialbumista, voi ne kertoa blogin lukijoille alla olevalla kommenttilomakkeella tai Palaute-sivun kautta.
Kuvavarmennus blogin kommentointiin (blogi)
Yhä useammat roskapostittajat ovat löytäneet blogin kommentointimahdollisuuden, pahimmillaan roskapostia on tullut useita päivässä. Tämän vuoksi kommentointiin on lisätty kuvavarmennus, kuvassa näkyvät kirjamet ja/tai numerot tulee kirjoittaa kuvan alapuolella olevaan kenttään. Jos merkeistä on hankala saada selvää, kannattaa klikata kuvan alapuolella olevaa päivitä-sanaa ja toivoa että seuraava kuva on helpompi.
Pahoittelemme kommentoinnin hankaloitumista, roskapostin torjuntaan yritetään löytää muita vaihtoehtoja.
Kannattaa muistaa, että kommentoida voi myös Palautesivulta löytyvällä lomakkeella. Samalta sivulta löytyy myös sähköpostiosoite, johon palautetta ja lisätietoja voi antaa.
Kesäloru (blogi)
Edellisen häätötunnelmissa liikkuneen tekstin jälkeen tällainen valoisa ja ajankohtaan sopiva runo. Se on peräisin maatalouskerhon lehdestä. Joku lehden toimituskuntaan (Telmu Kurikka, Sointu Sulin, Irja Halonen, Mirja Rekonen, Sonja Matikka) kuuluneista lienee sen kirjoittanut yli 60 vuotta sitten. Lehti muuten ajoittunee vuosiin 1949 - 1952. Aiemmin nuorimmat tytöistä olisivat olleet liian pieniä. Rekoset taas muuttivat Haukijärveltä 1952.
En tiedä, oliko Haukijärven tuolloisten koululaisten kesä valoisa ja huoleton. Aika kultaa muistot, joten lapsuuden suvet tuntuvat aurinkoisilta jälkikäteen ajatellen. Toivotaan, että myös edessä oleva kesä on sellainen.
Häätöjä vai ei? (blogi)
Oulussa ilmestyvä Kansan Tahto julkaisi 6.4.1909 uutisen, joka käsitteli Haukijärven asioita. Kyseessä oli mahdollisesti työväenlehdissä laajemminkin kiertänyt juttu.
Juttu jatkuu seuraavasti "... siinä määrin, että hän heti myi rakenteilla olevan asuinrakennuksensa ja täytyy nyt asua vähemmän ihmisasunnoksi kelpaavassa huoneessa. Tästä sitten seuraa, että mainitun Rintalan on lähdettävä mieron tielle eli "kotio", kuten hän vaivaistaloa nimittää. Rintala myi huoneensa sillä perusteella, että hän olisi heti valmis muuttamaan pois, kun mahdollinen häätökäsky tulee joutumatta suurempiin hommiin poishäädön tullessa." Jutussa kuvataan vielä Rintalaa vanhaksi, kovasta raatamisesta sairaaksi tulleeksi mieheksi.
Muistitieto ei kerro Haukijärvellä tapahtuneista häädöistä. Matti Vilhelm Rintala sai ostaa mäkitupa-alueensa 1912. On siis luultavaa, ettei hän saanut häätöä ja onnistui luultavasti perumaan rakennuksesta tekemänsä kaupat. Vuonna 1909 hän oli 46-vuotias.
Seppä Jokisen aiemmista asuinpaikoista ei ole tietoa. Rippikirja ei näytä perheen muuttaneen 1909, mutta kylän sisällä tapahtuneet muutot eivät välttämättä näy. Tiettävästi tuona vuonna ei tapahtunut mitään sellaista, mihin häätö voisi liittyä. Vaikka uutinen olisi vahvasti liioiteltu, on siinä todennäköisesti ollut kuitenkin jokin tapahtuma pohjana.
Hämeenkyrön historia-teos kertoo, että kesän 1917 maatalouslakkojen aikaan Estlander irtisanoi kaikki kartanon torpparit. Tiettävästi tuolloinkaan ei häätöihin menty, vaan kuntaan asetettu sovintolautakunta sai asian hoidetuksi.
Uutisia 90 vuoden takaa, osa 3 (blogi)
Jatketaan vielä sarjaa 90 vuoden takaisista uutisista, jotka Hämeenkyrön Sanomat on julkaissut. Olemme päässeet vuoteen 1924. Tämän jälkeen pidämme sarjassa vuoden tauon. Matkansa päähän tulivat tuona vuonna Kalle Mäkelä, Taavetti Kinkki, Vilho Kanerva sekä Paavo Kanerva. Kanervan perhe menetti siis kaksi poikaa samana vuonna. Kuulutuksen avioliittoa varten ottivat Mikko Arvid Heikkinen ja Aina Perttu, Hugo Selkee ja Lempi Kaipila, Erik Kanerva ja Johanna Haukipää sekä Toivo Mäkinen ja Lempi Antila.
Juho ja Matilda Peltoniemi viettivät kultahääpäiväänsä. Hugo Sillanpää tuli valituksi kirkkovaltuustoon. Hän sai myös Hierulta huomionosoituksena rahalahjan oltuaan yhtiön palveluksessa 10 vuotta. Malakias Mäkelä valittiin kunnanvaltuustoon.
Näin vuodenaikaan sopivasti kuva maatalouskerholehden takakannesta
Huutokaupat olivat 1924 vähissä. Hillun Jokelassa sentään pidettiin heinähuutokauppa. Työväenyhdistys ilmoitti vain yksistä iltamista. Ne pidettiin pääsiäisen aikaan. Luultavasti niitä kuitenkin järjestettiin useammat, mutta mainonta hoidettiin muulla tavalla. Uus-Pukarantien kunnostamista suunniteltiin ja sitä varten pidettiin kokous. Kiertokoulu toimi Peltolassa.